Julkaistu

Student Works From our Course, Part I

Some of our readers know that we run an information design course at Aalto University each year. It’s organized by the graphic design department, but enrollment is open to all Aalto students. We typically have a slight majority of graphic designers and a growing number of technology students participating. I think a mixed group such as this is what Aalto’s founding group had in mind. All we need now are a few business students to participate in the next course and we’ll boast one of the most diverse groups in the whole university.

We see lots of interesting student works on the course each year, but apart from outside guests to the review sessions, very few people ever get to see them. Here are some examples that I split into two separate posts according to the assignment.

Improve Wikipedia!

Jonatan, Juuso and I have been involved in the Finnish open knowledge community, a budding movement to engage citizens and officials in a drive to open government databases and increase the amount of information that’s freely accessible to the public. The Open Data Kitchen is part of it, but we also take part in other ways.

I was recently made president of Wikimedia Suomi, a small local chapter of the organization that promotes Wikipedia, the free encyclopedia. One of its goals is to get experts and advanced students to participate in editing Wiki articles. Getting text contributions is usually no problem, but the quality of information graphics is far behind that of the articles themselves. We thought we’d help by giving the students in our course an assignment to design new visualizations or to redesign existing ones. To narrow the scope a little, all the articles they’d work on would be related to economics.

Showing how the Gross Domestic Product and national population figures line up in European countries. Countries that are relatively poor have population stacks that flow over the GDP bar. Work by Karoliina Liimatainen, Aalto University School of Science and Technology.

 

 

A diagram by Anssi Kokkonen illustrating the way money is released into the economy.

 

Sasa Kerkos designed a simplified diagram of the Atlantic slave trade.

 

The Big Mac Index is a popular and intuitive tool for many things. For one, it gives you an idea if a currency is over- or undervalued. This visualization shows how many burgers you get if you spend a hundred bucks. Work by Antti Vuorela, Aalto University School of Science and Technology. (click to enlarge)

 

A simplified map of the legendary Silk Road. Work by Jutta Joutjärvi.

 

An experimental way to visualize the Gini coefficient (a measure of income disparity) and GDP per capita. Work by Vahid Mortezaei.

Julkaistu

Pakkaussuunnittelukin on informaatiomuotoilua

Pentagram-suunnittelutoimisto kehitti 70-luvulla käsitteen information design, informaatiomuotoilu, kuvaamaan omaa toimintaansa. Alkujaan informaatiomuotoilussa ei ollut siis kyse omasta erityisalastaan, vaan Pentagram halusi yksinkertaisesti sanavalinnoillaan korostaa graafisen suunnittelun roolia tiedon esitysasun muotoilussa. Ajatus siitä, että kaikki graafinen suunnittelu on oikeastaan informaation muotoilua, tuli jälleen kerran mieleen lukiessani Suomen Kuvalehden verkkosivuilta juttua toisiaan muistuttavien lääkepakkausten aiheuttamista vaaratilanteista. Otsikoissa olleiden vastasyntyneille käyneiden ikävien tapausten lisäksi jutussa kerrotaan, että kahdessa kolmasosasta apteekeista vähintään kerran kuukaudessa potilasturvallisuus vaarantuu tai on lähellä vaarantua toisiaan muistuttavien pakkausten vuoksi.

Pakkaussuunnittelua ei yleensä mielletä osaksi informaatiomuotoilua. Tämä näkyy myös tehdyissä suunnitteluratkaisuissa. Pakkaukset luovat mielikuvia ja emootioita, mutta tiedonvälityksessä olisi usein petraamista. Itsekin olen joskus erehdyksessä ostanut vääriä tuotteita samankaltaisten pakkausten takia. Kuluttajatuotteissa kuitenkin pakkausten erottuvuuteen edes yritetään panostaa. Ammattilaisille suunnatuissa pakkauksissa suunnittelufilosofia näkyy olevan sen suuntainen, että ammattikäyttäjät ovat kuin robotteja, jotka toimivat täydellisen loogisesti ja huomaavat pienimmätkin yksityiskohdat. Todellisuus on kaukana tästä. Sairaanhoidossa pakkauksia käytetään toisaalta nopeaa toimintaa vaativissa tilanteissa, joissa päätökset on tehtävä muutamassa sekunnissa, sekä toistaalta päivästä toiseen samanlaisina toistuvissa puuduttavissa rutiinitehtävissä. Molemmissa kyky havaita pieniä yksityiskohtia heikenee ja samankaltaisten pakkausten aiheuttamat sekaannukset lisääntyvät. Kun vielä väärän lääkeen valinnan aiheuttamat haitat ovat potentiaalisesti varsin vakavia, on erikoista, ettei lääkepakkausten erottuvuuteen ole käytetty enempää suunnitteluresursseja.

SK:n jutussa heitetään ilmaan ajatus lääkepakkauksia yhdistävistä visuaalisista standardeista. Se on erinomainen ja toivoa sopii, etteivät kilpailuviranomaiset lähde torppaamaan hanketta jos lääkevalmistajat ja -tukkurit ryhtyvät tuumasta toimeen. Toivottavaa on myös, että jos tämä aivan erinomainen idea toteutetaan, suunnittelijaksi valitaan taho, joka ymmärtää tiedonvälityksen ongelmia ja erityiskysymyksiä paremmin kuin tähänastisesta lääkepakkausten suunnittelusta vastanneet mainostoimistot.

Julkaistu

Suomen Kuvalehden junaliikennevisualisointi

Suomen Kuvalehti lienee tällä hetkellä Helsingin Sanomien ohella parhaiten verkkouutisoinnissaan visualisointeja hyödyntävä suomalainen media. Vaikkei esimerkiksi The New York Timesin 30-päisen infografiikkaosaston saavutuksiin ymmärrettävistä syistä ihan ylletäkään, SK näyttää että varsin pienilläkin resursseilla voi tehdä aidosti tiedonvälitystä hyödyttäviä visualisointeja, kuhan nuo resurssit kohdennetaan nimenomaan sisältöön eikä näyttävyyteen. Lehden sivuilla esitellyt visualisoinnit, kuten tämä kuntien kehityssuuntia kuvaava kartta ovat useimmiten yksinkertaisia Google Maps -mashupeja, joihin on liitetty joku pieni juju. Vaikka lopputulos ei ehkä synnytä vau-elämyksiä, tiedonvälityksen kannalta SK:n ratkaisut ovat usein toimivampia kuin vaikkapa Yle-uutisten visuaalisuutta korostavat uutisgrafikat, jotka välillä tekevät yksinkertaisesta asiasta monimutkaisia turhalla koristelulla.

SK julkaisi tänään hienon visuaalisia keinoja ja tekstiä taidokkaasti yhdistelevän nettiartikkelin, joka avaa sitä, miksi junat Suomessa myöhästelevät niin pahasti. Informaatiomuotoilunörttiä lämmittää erityisesti, että animoidun Google Maps -mashupin lisäksi mukaan on saatu Ètienne-Jules Mareyn aikanaan kehittämä graafinen juna-aikataulu. :) Samalla selvisi itselleni, että Liikennevirasto julkaisee netissä kaikkien Suomen rataosien säännöllisen liikenteen graafisia aikatauluja! Näitä siis käytetään liikenteenohjauksessa ja muussa ammattilaiskäytössä, Marey tosin toivoi niiden syrjäyttävän kokonaan perinteiset numeropohjaiset aikataulut, mitä ei sitten ”jostain syystä” tapahtunut…

Julkaistu

Opastusta Kampissa

Kävin pari päivää sitten Kampin kauppakeskuksessa. Olin etsimässä tiettyä kauppaa, joten yritin löytää infotaulun, jossa kiinteistön kaupat olisi sijoitettu kartalle. Pienen etsiskelyn jälkeen minulle valkeni, että kaikki perinteiset infotaulut oli korvattu isoilla kosketusnäytöillä. Olin aluksi vain kävellyt niiden ohi koska en halunnut vuorovaikuttaa päätteen kanssa, vaan ainoastaan nähdä kartan. Infotaulut näyttävät lepotilassa vain näytönsäästäjäkuvaa, ja päästäkseen kauppakeskuksen karttaan joutuu painamaan näyttöä vähintään kahdesti. Siltä varalta, että näytönsäästäjäkuva ei ole riittävän ilmeinen, näyttöjen reunaan on lisätty pienet jälkiviisaat tarrat: ”Infotaulu löytyy koskettamalla ruutua!”. Tästäkään huolimatta en heti tajunnut, mihin infotaulut olivat kadonneet.

Näyttöjen kuva ei myöskään päivity järin nopeasti ja sen tarkkuus on turhan matala lähikatseluun. Sinänsä kosketusnäyttöjen käytössä infotauluina ei ole mitään vikaa. Ne myös helpottavat muuttuneiden tietojen päivittämistä verrattuna painettuihin opastauluihin. Kampin näyttöjen suurin ongelma on, että oletuskuvan informaatioarvo on nolla ja käyttäjä pakotetaan navigoimaan entuudestaan tuntematonta valikkorakennetta ennen kuin pääsee varsinaiseen tietonäkymään, eli karttaan.

Ensimmäinen valikko.

Kun kartan saa auki, huomaa ettei se ole järin selkeästi toteutettu, varsinkin liikkeiden sijainnin hahmottaminen on turhan hankalaa. Helppo keino lisätä havainnollisuutta olisi käyttää värikoodausta eri palveluiden merkitsemiseen.

E-kerroksen karttanäkymä.

Mielestäni voi turvallisesti olettaa, että yleisin tieto, jota kauppakeskusken kävijä kaipaa tällaiselta infonäytöltä on juuri opaskartta. Digitaalisen kartan tulisi toimia päänäkymänä ja aukioloaikojen, hakujen ynnä muun hyödyllisen, mutta toissijaisen tiedon avautua sen päälle. Kauppakeskuksen kartta on jo itsessään usein tuntematon käyttöliittymä, jota pitää tutkia melko huolella vaikka tietäisikin mitä hakee. Kampin näytöissä joutuu lisäksi näkemään vaivaa vielä siihen, että edes löytää koko kartan.

Kampin opastaulujen päivittäminen kosketusnäytöiksi olisi ollut tilaisuus parantaa käytettävyyttä. Tämä mahdollisuus on hukattu, mikä on harmillista varsinkin kun Kamppi on aikoinaan palkittu esteettömyydestä näkövammaisille suunniteltujen opasteiden takia. Esteettömyys ja käytettävyys eivät kuitenkaan ole taineet pysyä kauppakeskuksen prioriteeteissa enää yhtä korkealla rakentamisvaiheen jälkeen.

 

Julkaistu

Argentiinan inflaatiotilastot

The Economist kirjoittaa uusimmassa numerossaan Argentiinan hallituksen harjoittamasta inflaatiotilastojen vääristelystä sekä pääkirjoituksessaan että syvemmälle aiheeseen paneutuvassa feature-arikkelissa. Tämä on hyvä muistutus siitä, että tilastot eivät aina kerro koko totuutta edes silloin kun ne tulevat melko demokraattisen maan viranomaisilta. Inflaatio ei ole mikään täydellisen neutraalisti mitattavissa oleva asia, vaan sen määrittämiseen liittyy aina valintoja, joilla on suuri vaikutus lopputulokseen. Sama pätee muihinkin taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin tilastoihin. Luonnontieteissä asiat voi yleensä määritellä melko objektiivisesti, mutta kun tarkastellaan ihmisten toimintaa, ei voida välttyä valinnoilta ja tulkinnoilta.

Terve kriittisyys kuuluu siis kaikkeen tilastojen kanssa työskentelemiseen, myös tilastotiedon visualisointiin. Ja kriittisyys vaatii asiantuntemusta. Jos ei itse ole aiheen asiantuntija, on otettava selvää siitä, mitä varsinaiset asiantuntijat ovat mieltä tämän tai tuon tutkimuksen tai tilaston luotettavuudesta. (Terve kriittisyys ei toki tarkoita sitä, että pelkkään omaan ja/tai kaverien näppituntumaan perustuen kyseenalaistetaan tutkittu tieto vailla kunnon perusteita ja luetaan tilastoja kuin lukihäiriöinen piru Raamattua.) Valitettava tosiasia on, että visualisointitaidot ja tieteellinen asiantunemus eivät yleensä kulje käsi kädessä, eikä tietenkään ole mahdollista ottaa erikseen selvää joka ikisestä asiasta, joka töitä tehdessä tulee vastaan. Siksi meidän visualistien olisi hyvä aina keskustella asiantuntijoiden kanssa, kun työskentelemme sellaisten tietojen parissa, joita emme aivan suvereenisti hallitse. Onneksi asiantuntijat yleensä tykkäävät puhua omasta aiheestaan aina kun tilaisuus vain tulee. ;)

Julkaistu

Lisää Open Data Kitchen -videoita

HRI:n visualisointiblogi julkaisi vielä pari videota lisää taannoisesta Open Data Kitchenistä. Näissä äänessä ovat Informaatiomuotoilu.fi:n lisäksi We Love Open Datan Miska sekä mm. Pikseliähky-festarista tuttu Juha Huuskonen. Ensimmäisessä videossa puhutaan avoimen datan visualisoinnista yleisemmällä tasolla ja tässä toisessa spesifimmin siihen käytetyistä työkaluista. Videotuotanto on, tuota, hieman karu (ei, silmäni eivät oikeasti ole noin turvoksissa :D), mutta mielestäni sisältävät ihan mielenkiintoista jutustelua, jos aihe sattuu kinnostamaan.

Julkaistu

Tietosivu kaupunginosista

Helsingin kaupungin tietokeskuksella on varsin paljon dataa Helsingistä kaupunginosien tasolla. Yksittäisistä taulukoista tai edes Tilastollisesta vuosikirjasta ei kuitenkaan ole aina helppoa hahmottaa kokonaiskuvaa yksittäisistä kaupunginosista. Siksi päätimme viime viikonlopun Open Data Kitchenissä yhdessä Janne Aukian ja We Love Open Datan kanssa tehdä pienen työkalun, jonka avulla voi luoda tietosivuja kaupunginosadatasta.

Työkalu ei ole valmis, mutta se on toimiva prototyyppi jolla pystyy visualisoimaan erilaista dataa kaupunginosista, kunhan se on ensin käsitelty sopivasti muotoilluiksi csv-tiedostoiksi. Mielenkiintoinen jatkokehitysmahdollisuus työkalulle olisi esimerkiksi verkkopohjainen versio, jonka avulla kävijä voisi tulostaa tai jakaa valitsemansa dataa omasta kaupunginosastaan.

Projekti on rakennettu Nodeboxilla ja on ladattavissa kokonaisuudessaan Githubista: https://github.com/jaukia/odk-localdata.
Pdf-tulosteet kaikista kaupunginosista löytyvät täältä.

Kartta perustuu kaupungin avoimeen seutukarttaan, joka on Qgisin ja kml-to-svg-konvertterin avulla muutettu svg-muotoon.

English summary: We made a tool for creating local data sheets from Helsinki city district level data in collaboration with  Janne Aukia ja We Love Open Data. It is made in Nodebox  and is available on Github: https://github.com/jaukia/odk-localdata

Julkaistu

Open Data Kitchen Korjaamolla 4.2.

Tänän viikonloppuna eri puolilla kaupunkia on mitä erilaisimpia Helsinkin designpääkaupunkivuoteen liittyviä tapahtumia. Mekin kannamme oman kortemme kekoon. Olemme huomenna, lauantaina 4.2. pyörittämässä yhdessä We Love Open Data -porukan kanssa avoimen datan Open Data Kitchen -workshoppia Korjaamolla klo 14–20 osana Invisible City -tapahtumaa.

Tarkoitus olisi pyöritellä Helsingin kaupungin tilastojulkaisujen dataa sekä äänestystulosdataa ja tehdä kaupunginosakohtaisia visualisointeja. Konseptia kokeiltiin viime syksynä menestyksekkäästi Amsterdamissa ja nyt sitä on hiottu vielä vähän lisää. Tule tsekkaamaan meininki ja tarkistamaan miltä oma kaupunginosasi näyttää tilastojen valossa! Vapaa pääsy, ei vaadi ennakkoilmoittautumista.

Julkaistu

Tiedon visualisointia Helsingin katukuvassa

Tänään alkoi Helsingin designpääkaupunkivuoteen liittyvä tiedon visualisoitia tunnetuksi tekemään pyrkivä kampanja joka pyörii vaiheittain keskustan ulkomainospaikoilla kolme viikkoa. Me toteutimme kampanjaan 8 julistetta, joiden lisäksi sisältöä on tuottanut Wonderwater-porukka. Designpääkaupunkihankkeen ja meidän sisällöntuottajien lisäksi kamppikseen ovat olleet myötävaikuttamassa Idealist Group ja BOTH. Monta kokkia siis, mutta lopputuloksena ihan kelpo soppa.

Julkaisemme kampanjaa varten toteutetut visualisoinnit myös verkossa Creative Commons nimeä-tarttuva 1.0 suomi -lisenssillä, olkaapa hyvät.