Kuntavaaleissa oli vain häviäjiä

2012-10-29 grafiikka, , , , Yksi kommentti

Kuntavaalien vaalistudiota katsellessa vaikutti siltä, että liki jokaisen puolueen puheenjohtaja oli sitä mieltä, että juuri hänen puolueensa selviytyi näistä vaaleista voittajana: suurin ääniosuus, eniten valtuutettuja, pienin pudotus ääniosuudessa, liikkuvaan junaan hypänneeltä uudelta puheenjohtajalta huima tulos… Käytännön politiikan teon kannalta valtuustopaikat ratkaisevat ja siinä valossa moni näistä selityksistä voi olla järkeenkäypä. Jos kuitenkin katsotaan eri puolueiden kansalaisilta saamaa mandaattia, voi todeta, ettei näissä vaaleissa ollut kuin häviäjiä.

Vaalien äänestysprosentti, 58,2 %, on aivan surkea. Puolueet paukuttelevat nyt henkseleitään kun ovat saaneet ison siivun pienestä kakusta. Mutta kun katsotaan kuinka moni äänestäjä antoi kullekin puolueelle äänensä, lopputulos on että mikään, siis mikään puolue ei onnistunut keräämään lisää äänestäjiä verrattuna sekä edellisiin kuntavaaleihin 2008 että viimeisimpiin vaaleihin, jotka olivat siis vuoden 2011 eduskuntavaalit. (Presidentinvaaleja en pidä vertailukelpoisena koska niissä puoluetaustan rooli on vähäisempi.) Perussuomalaiset paransivat kyllä äänisaalistaan viime kuntavaaleihin verrattuna, mutta eduskuntavaaleihin verrattuna puolueen äänestäjien määrä on lähes puolittunut.

Oheiseen taulukkoon ja sen lukujen pohjalta laadittuun grafiikkaan on listattu nämä madonluvut. (Luvut on painotettu kussakin vaalissa äänioikeutettujen määrän mukaan, eli tarkalleen ottaen ilmoitettu muutos on puolueen saamassa osuudessa kaikkien äänioikeutettujen äänistä, ei absoluuttisissa äänimäärissä.)

muutos 2008– muutos 2011–
Kokoomus –11,4 % –12,1 %
SDP –12,5 % –16,1 %
Perussuomalaiset +58,7 % –47,0 %
Keskusta –11,8 % –3,0 %
Vihreät –9,4 % –3,7 %
Vasemmistoliitto –13,4 % –19,4 %
RKP –4,7 % –9,6 %
Kristillisdemokraatit –15,2 % –24,1 %
Suomen Työväenpuolue –27,5 % –72,8 %
Itsenäisyyspuolue –13,8 % –60,8 %
Köyhien Asialla –47,8 % –58,8 %
Piraattipuolue –61,8 %
Vapauspuolue –99,7 %
Muutos 2011 –83,8 %
Suomen Kommunistinen Puolue –22,1 % +17,1 %
Kommunistinen Työväenpuolue –35,5 % –56,7 %
Muut ryhmät –37,4 % +83,5 %

Ainoat puolueet, joiden saama äänimäärä on laskenut alle kymmenyksellä molemmista vertailuvaaleista ovat vihreät ja rkp ja nekin vain juuri ja juuri. Eipä ole hurraamista.

Kyllä poliitikoilla on tässä iso peiliin katsomisen paikka. Koko demokraattisen järjestelmämme legitimiteetti on koetuksella, jos tällainen kehitys jatkuu.

______________________________

Lisäys 29.10.2012 

Tässä vielä painottamattomat luvut, eli siis muutokset puolueiden saamien äänten kappalemäärissä. Yleiskuva säilyy aika pitkälti samana. Keskusta ja vihreät ovat nollatuloksessa edellisiin eduskuntavaaleihin verrattuna ja kaikki miinusprosentit pienenevät hieman painotettuihin lukuihin verrattuna, mutta aika surkealta tulos näyttää näinkin arvioituna.

muutos 2008– muutos 2011–
Kokoomus –9,1 % –9,1 %
SDP –10,1 % –13,2 %
Perussuomalaiset +61,5 % –45,1 %
Keskusta –9,4 % +0,3 %
Vihreät –7,0 % –0,4 %
Vasemmistoliitto –11,1 % –16,6 %
RKP –2,1 % –6,5 %
Kristillisdemokraatit –12,9 % –21,5 %
Suomen Työväenpuolue –25,6 % –71,8 %
Itsenäisyyspuolue –11,5 % –59,5 %
Köyhien Asialla –46,4 % –57,5 %
Piraattipuolue –60,4 %
Vapauspuolue –99,7 %
Muutos 2011 –83,2 %
Suomen Kommunistinen Puolue –20,1 % +21,1 %
Kommunistinen Työväenpuolue –33,8 % –55,2 %
Muut ryhmät –35,7 % +88,1 %

Kiitokset seminaarissa käyneille!

2012-09-28 tapahtumat, , , , , , Yksi kommentti

Tieto näkyväksi -seminaarimme järjestettiin 17.9. Kauppakorkeakoulun juhlasalissa OKFestivalin satelliittitapahtumana. Yleisön kiinnostus ylitti kaikki odotuksemme ja vahvisti käsitystä, että tiedon kuvallinen esittäminen on ajankohtainen aihe monella alalla. Tärkein tavoitteemme oli saada muutkin kuin visuaalisten alojen ihmiset kiinnostumaan aiheesta, ja tässä onnistuimme mielestäni oikein hyvin.

Ohjelmaan kuului suomen- ja englanninkielisiä puheenvuoroja ja päivän puhujat jaettiin kielen mukaan etteivät suomea osaamattomat seminaarikävijät joutuisi seuraamaan esitystä kielellä, jota eivät osaa. Tapahtuman videotaltioinnista haluaisimme kiittää Infocrean Jarmo Lahtea. Seminaarivieras Kaisa Kyläkoski on Storify-palvelussa puolestaan koostanut kätevän yhteenvedon seminaarista, josta näkee yleisön kommenteja twitterissä ja muualla verkossa http://storify.com/K_KM_K/tieto-nakyvaksi.

Kun vieraat olivat kirjautuneet ja saaneet kahvia, Suomen Akatemian pääjohtaja Heikki Mannila toivotti kaikki tervetulleiksi. OKFestivalin hengessä puheenvuoro käsitteli tiedon käytettävyyttä yhteiskunnassa: julkinen tieto ei tosiaankaan kulu käytössä.
Ensimmäinen seminaaripuhe oli Paula Ahonen-Rainion Kun tiedolla on sijainti – kartan mahti ja sen rajat. Saimme kuulla eri valinnoista, joita karttaa laatiessa joutuu tekemään sekä karttojen uusista muodoista ja käyttökohteista. Jos jollakulla oli käsitys kartoista arvoneutraalina välineenä, mieli toivottavasti muuttui esityksen aikana.

Tapio Vapaasalo ja Terike Haapoja

Kuvataiteilija Terike Haapojan esityksessä nähtiin tiedon käyttämistä elämysten luomiseen. Hänen alaansa on joskus datataiteeksi kutsuttu ilmaisun muoto, jossa eri välineillä ja tekniikoilla tehdään koettavaksi sellaisia ilmiöitä, jotka ovat arkikokemuksessa näkymättömiä. Olimme seminaarin sivuilla kertoneet jo hänen Hiilipuu-hankkeestaan, mutta vieraita kiinnosti ehkä sitäkin enemmän Entropia-videoteos, jossa näkyy lämmön hiipuminen kuolleen hevosen ruhosta.

Eri EU-maita kuvaavat Chernoffin naamat Vehkalahden esityksessä.

Kimmo Vehkalahden esitys palasi informaatiomuotoilun yleisimmän raaka-aineen eli tilastojen pariin. Niinkin monimutkaista aihetta kuin maan talouden vointia voi esittää yhdellä kuvalla eri keinoin, joista oli esimerkkinä Chernoffin naamat. Vehkalahti on kokenut esiintyjä ja avasi hyvin aihetta maallikkoyleisöllekin.
Tilastojen ymmärtämisen jälkeen kuultiin sarjakuvataiteilija Ville Tietäväisen puhe, jossa hän kertoi tekemistään kerronnallisista valinnoista kuvituksissa ja sarjakuvissa. Tietäväinen on sarjakuvaihmiseksikin harvinaisen analyyttinen tekijä ja oli kiinnostavaa kuulla, miten hienovaraisimpien tyylivalintojen taustalla vaikuttivat monimutkaiset syyt. Esitystä ei ole videotaltioinnilla.
Tuomas Siitosen puheenvuorossa nähtiin kahdet esimerkkitapaukset tiedon havainnollistamisesta. Ensimmäinen oli helsinkiläisille suunniteltu näyttely, jossa asukkaiden omista valinnoista johtuvia ilmastovaikutuksia visualisoitiin ymmärrettävällä tavalla: ostoskorilla, jossa jokaisen esineen tilavuus vastasi jokaisen kulutusvalinnan hiilidioksidipäästömäärää. Toinen hanke oli kirja, jonka tarkoitus oli rohkaista Selkämeren alueen kestävää kehitystä.
Stefania Passeran ja Helena Haapion selkeyttämistä käsittelevä esitys oli ensimmäinen englanninkielinen osa ohjelmaa. Heillä on kiinnostava ja kunnianhimoinen tavoite tehdä sopimukset helpommin ymmärrettäviksi osin visualisoinnin avulla. Sopimusten selkeyden puutteesta oli varoittava esimerkkitapaus, jossa yhdestä pilkusta seurasi kriittinen tulkintaero ja miljoonien hintainen oikeusjuttu. Aiheesta kirjoitti vieraamme Harri Juntunen blogissaan.

Rob Waller

Lounaan jälkeen Rob Waller jatkoi selkeämmän esittämisen teemaa keynote-puheessaan. Vaikka brittiläisen ja suomalaisen selkokielisyysliikkeen välillä on eroja, tavoitteet ovat samat. Ymmärrettävyys lisää yksilön valtaa omasta elämästään. Wallerin työstä voi lukea lisää Simplification Centren sivuilta.
Yannick Assogban esitys koski myös inhimillistä aihetta. Hän esitteli kuvallista mikroblogihanketta, jossa visualisoitiin ihmisten jokapäiväisiä asioita kuten työntekoa, nukkumista ja mielialaa. Näistä avautuu tarinoita ja totuuksia ihmisten elämästä, joista tullaan tietoisiksi vasta kun niille annetaan muoto.
Moritz Stefaner esitteli seuraavaksi kahta projektiaan, Emotoa ja dataruuanlaittoa. Emoto kartoitti Twitter-viestien pohjalta yleisön tunteita Lontoon olympialaisista. Eri aiheista syntyi tietokuvioita tuntemusten laadun mukaan. Ruuanlaittotyöpaja oli kokeileva tapa esittää dataa kulinaarisin keinoin. Raaka-aineilla on maistettavia suureita ja jatkumolle sijoitettavia ominaisuuksia kuten datallakin, ja työpajaan osallistuvat ihmiset yhdistelivät niitä koekeittiössä. Tästä syntyi esimerkiksi diagrammikiisseli ja kahdella muhennoskaaviolla toimiva datavertailu.

Farida Vis taustanaan Youtube-käyttäjien verkostoja.

Farida Vis oli myös käyttänyt Twitter-viestejä tutkimuksen aineistona. Hän oli seurannut Britannian mellakoiden käsittelyä ja keskustelun aiheiden muutoksia käyttäjien viesteissä. Visin mukaan datajournalismissa on hyvä ymmärtää laadullisen tiedon merkitys määrällisen lisäksi. Kuva ei itsessään puhu puolestaan vaan vaatii usein tarinan saadakseen rakennetta. Farida Visin luentokalvot löytyvät myös Slidesharesta: What do data visualisations want? 
Viimeisenä esityksenä kuultiin Jer Thorpin keynote-puhe, jossa hän esitteli äärimmäisen vaikuttavia visualisointejaan (vaikutteina muun muassa Minority Report -elokuvan elekäyttöliittymä) ja kannusti ihmisiä ottamaan henkilökohtaisen datansa paremmin haltuun ympäristössä, jossa palveluntarjoajat ja laitevalmistajat keräävät sitä jatkuvasti.

Jer Thorp luennoi

Kiitämme kaikkia seminaarissa käyneitä sekä paikallaolosta että mielenkiintoisista kysymyksistä ja keskusteluista. Olitte loistava yleisö. Toisin kuin ehdin pelätä, tapahtuma pysyi jopa melko hyvin aikataulussa suuresta kävijämäärästä huolimatta, mistä kiitän avustajiamme.

Valokuvat: Katri Naukkarinen

* * *

Alla myös tilastotietoa seminaarikävijöistä. Tiedot on kerätty useista lähteistä ja niissä voi olla pieniä epätarkkuuksia. Seminaari-ilmoittautumisista suurin osa tuli Aallon eAge-ilmoittautumisjärjestelmän kautta, mutta tämän lisäksi ryhmäilmoittautumisia, kutsuvieraita sekä OKFestival-lippuvaihdon kautta tulleita ja viime hetken lisäyksiä, peruutuksia ja muutoksia tuli sen verran että numerot eivät liene aivan täsmällisen tarkkoja.


OKFestivalin koko ohjelma julkistettu

2012-08-28 tapahtumat, , , , , Ei kommentteja

Helsingissä 17.–22.9. järjestettävä maailman suurin avoimen datan tapahtuma OKFestival on viimein julkistanut koko ohjelmistonsa. Kiinnostavaa on vaikka kuinka paljon, mutta jos nyt muutama erityinen tärppi nostetaan tiedon visualisoinnista kiinnostuneille, niitä ovat tietenkin Informaatiomuotoilu.fi:n järjestämä Tieto Näkyväksi -seminaari maanantaina 17.9., Datajournalism/Datavisualization topic streamin ohjelmisto (pääosin tiistaina 18.9.), Hans Roslingin keynote-puheenvuoro torstaina 20.9. ja Helsingin Sanomien HSOpen-työpaja perjantaina 21.9.

Kannattaa tsekata koko ohjelmisto ja hankkia lippu pikimmiten, toistaiseksi niitä on vielä jäljellä, mutta ei loputtomiin. :) Lippuja voi ostaa päiväkohtaisesti tai koko viikoksi ja tarjontaan nähden ne ovat hyvinkin kohtuuhintaisia. Osa sessioista vaatii erillisen ennakkoilmoittautumisen (esim. HSOpenin ilmoittautumislomake on täällä) eivätkä kaikki halukkaat välttämättä mahdu mukaan vaikka festivaalilippu olisikin plakkarissa. Tämä kannattaa tarkistaa sessiokohtaisesti tapahtuman nettisivuilta. Tieto Näkyväksi -seminaariinhan pitää hankkia kokonaan erillinen lippu, joskin pieni erä seminaarilippuja tulee jossain välissä nopeat syövät hitaat -periaatteella jakoon myös viikon festaripassin hankkineille.

Nähdään Arabianrannassa!

PS. Tulkaa ihmeessä nykäisemään hihasta tapahtuman aikana, olen ainakin maanantaina ja tiistaina paikalla koko päivän ja vaihdan mielelläni ajatuksia blogin lukijoiden kanssa. Lisäksi teen myös vähän dj-hommia useampanakin päivänä tapahtuman yhteydessä… ;)


OKFestivalin ohjelmisto alkaa rakentua, tähtipuhujana Hans Rosling

2012-06-18 tapahtumat, , , , Ei kommentteja

Helsingissä syyskuussa järjestettävän maailman suurimman avoimen datan tapahtuman OKFestivalin ohjelmisto alkaa hahmottua. Tänään julkistettiin tapahtuman ohjelman perusrakenne ja ensimmäiset kansainväliset puhujavieraat. Datajournalismista ja tiedon visualisoinnista kiinnostuneille on luvassa herkkua koko rahan edestä: Lauantaina 15.9., sunnuntaina 16.9. ja maanantaina 17.9. on aihetta sivuavat satelliittitapahtumat, tiistaina 18.9. varsinainen virallisen ohjelmiston datajournalismi- ja visualisointipäivä ja torstaina 21.9. vielä Hans Roslingin keynote-puheenvuoro! Jos Hans Rosling ei vielä ole tuttu nimi, kannattaa heti tutustua hänen TED-konferensseissa pitämiin esitelmiinsä, joista varsinkin vanhin, vuoden 2006 TEDissä pidetty ja jo yli neljä miljoonaa kertaa katsottu esitys on vakuuttava esimerkki siitä miten tiedon visualisointi voi muuttaa sitä, miten näemme maailman.

Kuten aiemmin tuli mainittua, olen itse mukana suunnittelemassa OKFestivalin datajournalismi- ja datavisualisointiohjelmistoa ja maanantain 17.9. satelliittitapahtuma, laajalle yleisölle suunnattu tiedon kuvallisen esittämisen eri tapoja tunnetuksi tekevä Tieto näkyväksi -seminaari on kokonaan Informaatiomuotoilu.fi:n tuottama. Viime mainitusta lisää aivan lähipäivinä, kannattaa olla kuulolla. ;) Myös muusta ohjelmasta alkanee tippua lisätietoa tasaiseen tahtiin aivan näinä päivinä ja paljon kiinnostavaa löytyy myös festivaalin 12 muun sisältöteeman alta.

Myös liput tapahtumaan ovat myynnissä nyt. Early bird -hinta (40 € / päivä tai 100 € / koko viikko) on voimassa 31.7. asti, tosin eivät normaalihintaisetkaan liput kalliita ole varsinkaan huomioiden tapahtuman erittäin korkeatasoisen ohjelmiston. Itse suosittelen ehdottomasti koko viikon pakettia jos vain aikataulu mitenkään antaa myöten.


Helsingin Sanomat perustaa datajournalismin ryhmän

2012-05-21 uutiset, , , , Ei kommentteja

Helsingin Sanomat uutisoi tänään perustavansa ensimmäisenä suomalaisena mediana datajournalismin ryhmän, jota ryhtyy vetämään talossa jo pitempään datajournalismihankkeita luotsannut ja mm. vuoden journalistisesta innovaatiosta äskettäin palkittu Esa Mäkinen. Onnittelut Esalle ja myös Hesarille, joka jälleen kerran osoittaa olevansa journalististen trendien etulinjassa. Uusi datajournalismiryhmä ei alkuun ole kovin suuri, mutta enpä ihmettelisi jos siitä kehittyisi vähitellen esimerkiksi The Guardianin datatoimituksen veroinen tekijä Hesarin sisällä ja suomalaisen journalismin kentässä laajemminkin. Yle ja muut kilpailijat, ottakaa oppia!


OKFestivalin ohjelmahaku käynnissä, visualisoinnit mukana yhtenä aihealueena

2012-05-15 tapahtumat, , , Ei kommentteja

Helsingissä ensi syksynä järjestettävän maailman suurimman avoimen datan tapahtuman, OKFestivalin ohjelmahaun ensimmäinen kierros saatiin päätökseen jo jokin aika sitten. Nyt luvassa on toinen kierros ja ensimmäisen kierroksen perusteella syntyneet festivaalin sisältöteematkin on julkistettu. Lisää tietoa löytyy OKFestivalin sivuilta.

Yhtenä teemoista on ”Data Journalism and Data Visualization” ja allekirjoittaneella on kunnia toimia yhtenä tämän teeman ”guest programme plannerista” Jens FinnäsinJohanna Vehkoon, Miska KnapekinLucy Chambersin ja Liliana Bounegrun ohella. Eli nyt niitä loistavia ideoita tulemaan! Luentoja, paneelikeskusteluja, työpajoja, taide-esityksiä ja installaatioita… Kunhan liittyy avoimen datan hyödyntämiseen jollain tapaa. Erityisesti heitän palloa nyt tässä designereille. Avoin data on perinteisesti ollut teknisemmin orientoituneiden ihmisten leikkikenttä ja uskon että tekniikkavetoisista ohjelmaehdotuksista ei tule olemaan pulaa. Design-lähtöistä tekemistä olisi mukava saada ohjelmaan myös kunnollinen kattaus.


Journalistista infografiikkaa Asuntokuumeessa ja Ylioppilaslehdessä

2012-03-27 linkit, , , 2 kommenttia

Kukas kissan hännän jne. Ajattelin, että olisi jälleen hyvä hetki mainostaa hieman omia tekemisiään.

Tämänkertaisen omakehun aiheena on journalistinen infografiikka. Tiedon visualisoinnin perinteisimpiä käyttöyhteyksiähän on nimenomaan uutisten ja muiden ajankohtaisten aiheiden havainnollistaminen journalistisessa kontekstissa. Viime vuosina on kovasti päätään nostanut datajournalismi, jossa kyse on siitä että juttu syntyy suurta datamassaa analysoimalla. Tässä visualisointi näyttelee usein merkittävää roolia.

Olen itsekin pistänyt lusikkani tähän visuaalisen journalismin soppaan paitsi mm. kouluttamalla uutisgrafiikan tekijöitä Aalto PRO -täydennyskoulutuskeskuksessa yhdessä Jonatanin kanssa, myös toimittamalla infografiikkapalstaa Ylioppilaslehteen.

Ensi perjantaina julkaistavassa numerossa nähdään yllä oleva kuvioni YK:n ihmisoikeusenuvoston päätöslauselmista, joiden valossa tosiaan näyttää siltä, että Israelia ei kohdella aivan tasapuolisesti muihin maihin verrattuna. Aikaisemmat juttuni ovat käsitelleet mm. vuotuista työaikaa eri Euroopan maissa, onnellisuuden ja julkisen sektorin roolin suhdetta sekä polkupyöräkypärän käytön merkitystä pyöräilijöiden turvallisuudelle.

Uutena aluevaltauksena aloitin tänä maanantaina myös Asuntokuume-sivuston infografiikkakolumnistina. Tästä pestistä olen hyvin innoissani! Tarkoituksena olisi joka viikko esitellä tekstin ja grafiikan voimin erilaista asumiseen ja asuntomarkkinoihin liittyvää tilastotietoa meiltä ja muualta. Ensimmäinen artikkelini käsittelee omistus- ja vuokra-asumisen yleisyyttä eri EU-maissa. Jos teillä on hyviä ideoita siitä, millaisia aiheita tulevissa postauksissa voitaisiin käsitellä tai palautetta tästä ensimmäisestä jutusta, niin laittakaa ihmeessä tulemaan. Kaikki palaute on kullanarvoista ja otetaan taatusti huomioon!

 


Tiedon visualisointia Helsingin katukuvassa

2012-01-30 tapahtumat, , , , , 8 kommenttia

Tänään alkoi Helsingin designpääkaupunkivuoteen liittyvä tiedon visualisoitia tunnetuksi tekemään pyrkivä kampanja joka pyörii vaiheittain keskustan ulkomainospaikoilla kolme viikkoa. Me toteutimme kampanjaan 8 julistetta, joiden lisäksi sisältöä on tuottanut Wonderwater-porukka. Designpääkaupunkihankkeen ja meidän sisällöntuottajien lisäksi kamppikseen ovat olleet myötävaikuttamassa Idealist Group ja BOTH. Monta kokkia siis, mutta lopputuloksena ihan kelpo soppa.

Julkaisemme kampanjaa varten toteutetut visualisoinnit myös verkossa Creative Commons nimeä-tarttuva 1.0 suomi -lisenssillä, olkaapa hyvät.


Tiedon visualisointi vuonna 2012

2012-01-24 linkit, , , Ei kommentteja

Visualisointitutkija Robert Kosara summaa blogissaan aika kattavasti, mitä uutta tiedon visualisoinnissa tapahtui vuonna 2011 ja mitä on luvassa vuodelle 2012.


HS Openin satoa

2011-10-15 artikkelit, , , , , 2 kommenttia

Maanantainen HS Open tuotti kiinnostavia tuloksia, mutta osoitti taas kerran miten hankalaa homma visualisointien tekeminen on kun sekä data on vaihtelevan laatuista että työkalut hakevat muotoaan.

Informaatiomuotoilu.fi:n porukasta minä ja Tommi olimme mukana ja kuuluimme sattumoisin molemmat ryhmiin jotka askartelivat saman kysymyksen parissa: miten asuntojen hintapyynnöt korreloivat toteutuneiden kauppahintojen kanssa. Toisen ryhmän tuloksien pohjalta saatiin aikaiseksi kiinnostava artikkeli netti-Hesariin, jossa näkökulmaa on haettu myös kiinteistövälittäjältä ja aiheeseen perehtyneiltä tutkijoilta. Jutussa Helsingin kaupungin tietokeskuksen tutkija Henrik Lönnqvist kiinnittää aivan aiheellisesti huomiota datan yhteismitallisuuden ongelmiin. Oikotie-palvelusta saatu aineisto hintapyynnöistä on kattavaa, mutta sen sijaan toteutuneista kaupoista saatu data ei ole. Omassa ryhmässäni mukana ollut toimittaja Tuomo Pietiläinen teki julkisuuslain mukaisen tietopyynnön tarkemman datan saamiseksi, mutta saa nähdä johtaako se mihinkään. Nyt jouduimme tyytymään ympäristöministeriön ja ARAn ylläpitämästä Asuntojen hintatiedot -palvelusta raavittuun aineistoon, joka on ladattavissa HS Next -blogista. Se kertoo kaupat vain kadun tarkkuudella vuoden ajalta yksilöimättä kaupankäyntiajankohtaa, minkä johdosta on melko mahdoton tehtävä yrittää katsoa millä hinnalla joku tietty asunto on mennyt kaupaksi.

Kaikkien hintapyyntöjen vertaamisessa kaikkiin toteutuneisiin kauppoihin on ilmeisiä ongelmia, jo siksi että toteutuneita kauppoja on aineistossa paljon vähemmän kuin hintapyyntöjä, joten hintapyynnöissä lienee mukana spekulatiivista kauppaa (myyntiin ei ole akuuttia tarvetta, mutta kokeillaan saisiko hyvän hinnan jos myisi) mikä on omiaan nostamaan hintapyyntöjen keskiarvoa. Tähän kuitenkin oli tyydyttävä. Omassa ryhmässäni aikomus oli tehdä jaotteluja asuntojen koon mukaan, mutta sitä ei tiukassa aikataulussa ehditty tehdä. Näin ollen esimerkiksi jos alueella on myynnissä monen kokoisia asuntoja, mutta kauppa on käynyt vain tietyn kokoisista asunnoista, keskimääräinen neliöhinta on voitu laskea hintapyynnöissä ja toteutuneissa kaupoissa ihan eri kokoisista kämpistä joka on jälleen omiaan vääristämään lopputulosta.

Itse kuuluin siis kolmihenkiseen ryhmään, jossa minun ja Pietiläisen lisäksi mukana oli vielä Seravon Otto Kekäläinen. Me taistelimme samojen aineisto-ongelmien kanssa kuin toinenkin ryhmä, mutta valitsemamme visualisointitapa, koropleettikartta, tuotti vielä lisää harmaita hiuksia. Datasta helposti saatava aluejako kun olisi postinumeroalueet, mutta niitä taas ei vaikuta löytyvän vektorina avoimella lisenssillä mistään. Karttakeskus kyllä myisi aineistoa ystävällisesti 922,50 euron hintaan. Helsinki Region Infosharen kautta saatavilla olisi pien-, suur- ja tilastoalueet vektorina, mutta jostain syystä postinumeroalueita ei tunnu löytyvän mistään. Loppujen lopuksi päädyimme hätäratkaisuna piirtämään käsipelillä alueet käsiinsaamamme jo hieman vanhentuneen kartan pohjalta, josta puuttui mm. Östersundomin alue. (Tulevaisuuden tarpeita ajatellen We Love Open Datan Martti Leppänen teki ansiokasta työtä laatimalla taulukon, jonka avulla postinumeroalueet voi sovittaa peruspiireihin. Ihan kaikkia ongelmia tämäkään ei toki ratkaise, mutta auttaa paljon.)

Kaikken tämän säädön vuoksi kävi sitten niin, että oma ryhmäni ei saanut oikein mitään valmista maanantaina. Viikon mittaan luppohetkinä on kuitenkin viimeistelty se työ joka maanantaina aloitettiin. Lopputulos, Nodeboxilla ja Illustratorilla työstetty koropleettikartta näyttää tältä:

Punainen väri ilmaisee, että toteutuneiden kauppojen keskimääräinen neliöhinta on hintapyyntöjä pienempi, vihreä taas että suurempi. Värin intensiteetti tai värikylläisyys kertoo kuinka paljon suurempi tai pienempi ja sen tummuus taas pyrkii ilmaisemaan tehtyjen kauppojen määrää, siten että tummemmilla alueilla kauppoja on tehty enemmän ja vaaleammilla vähemmän, ajatuksena siis että erotuksen merkitys on pienempi kuin kauppoja on tehty vain vähän, eli otos on pieni. Käytännössä tuli kuitenkin huomattua, että värin intensiteetti ja tummuus on aika hankala erottaa toisistaan ja asetuksia hieman peukaloimalla syntyy kovin erilaisia lopputuloksia kuten yllä olevasta kolmesta eri variaatiosta huomaa. Ongelmakohdaksi muodostui mm. 00160-postinumeroalue (Katajanokka), jossa kauppoja oli tehty hyvin vähän (18 kpl), mutta ero hinnoissa oli valtava (yli tuhat euroa neliöltä), tai toisaalta 00980-alue (Vuosaari), jossa kauppoja oli paljon (110 kpl), mutta hintaero verrattain pieni (n. 120 € neliöltä). Näistä kolmesta vaihtoehdosta ylin tuntuu ilmaisevan visuaalisesti parhaiten sen minkä numerodata kertoo, mutta sekään ei ole täysin tyydyttävä. Esimerkiksi Jollaksen 00850-postinumeroalue katoaa kartalta melkein kokonaan, koska siellä on tehty vain kolme järjestelmään tallentunutta asuntokauppaa. Tästä opin ainakin, että väriskaalan suunnitteluun kannattaa varata aikaa ja miettiä myös sen teknistä toteutusta. Nyt ratkaisuna oli muuttujien arvojen pyöräyttäminen suoraan HSB-värimallin arvoiksi pienin painotuksin, mutta paremmalta näin jälkikäteen ajatellen tuntuisi tehdä kaksiulotteinen ”liukuvärikartta” josta osa-alueiden värit sitten poimittaisiin.

Kysyn vielä Otolta, saako karttaan menneen raakadatan julkaista (se ei ole aivan täsmälleen sama kuin HS Next -blogissa julkaistu, koska se on raavittu hieman eri aikaan ja palvelua on ilmeisesti välissä päivitetty) ja jos saan myöntävän vastauksen, lisään sen tähän loppuun jos jollakulla on kiinnostusta katsoa millaisesta datasta kartta on muodostunut.