Kiitokset seminaarissa käyneille!

Tieto näkyväksi -seminaarimme järjestettiin 17.9. Kauppakorkeakoulun juhlasalissa OKFestivalin satelliittitapahtumana. Yleisön kiinnostus ylitti kaikki odotuksemme ja vahvisti käsitystä, että tiedon kuvallinen esittäminen on ajankohtainen aihe monella alalla. Tärkein tavoitteemme oli saada muutkin kuin visuaalisten alojen ihmiset kiinnostumaan aiheesta, ja tässä onnistuimme mielestäni oikein hyvin.

Ohjelmaan kuului suomen- ja englanninkielisiä puheenvuoroja ja päivän puhujat jaettiin kielen mukaan etteivät suomea osaamattomat seminaarikävijät joutuisi seuraamaan esitystä kielellä, jota eivät osaa. Tapahtuman videotaltioinnista haluaisimme kiittää Infocrean Jarmo Lahtea. Seminaarivieras Kaisa Kyläkoski on Storify-palvelussa puolestaan koostanut kätevän yhteenvedon seminaarista, josta näkee yleisön kommenteja twitterissä ja muualla verkossa http://storify.com/K_KM_K/tieto-nakyvaksi.

Kun vieraat olivat kirjautuneet ja saaneet kahvia, Suomen Akatemian pääjohtaja Heikki Mannila toivotti kaikki tervetulleiksi. OKFestivalin hengessä puheenvuoro käsitteli tiedon käytettävyyttä yhteiskunnassa: julkinen tieto ei tosiaankaan kulu käytössä.
Ensimmäinen seminaaripuhe oli Paula Ahonen-Rainion Kun tiedolla on sijainti – kartan mahti ja sen rajat. Saimme kuulla eri valinnoista, joita karttaa laatiessa joutuu tekemään sekä karttojen uusista muodoista ja käyttökohteista. Jos jollakulla oli käsitys kartoista arvoneutraalina välineenä, mieli toivottavasti muuttui esityksen aikana.

Tapio Vapaasalo ja Terike Haapoja

Kuvataiteilija Terike Haapojan esityksessä nähtiin tiedon käyttämistä elämysten luomiseen. Hänen alaansa on joskus datataiteeksi kutsuttu ilmaisun muoto, jossa eri välineillä ja tekniikoilla tehdään koettavaksi sellaisia ilmiöitä, jotka ovat arkikokemuksessa näkymättömiä. Olimme seminaarin sivuilla kertoneet jo hänen Hiilipuu-hankkeestaan, mutta vieraita kiinnosti ehkä sitäkin enemmän Entropia-videoteos, jossa näkyy lämmön hiipuminen kuolleen hevosen ruhosta.

Eri EU-maita kuvaavat Chernoffin naamat Vehkalahden esityksessä.

Kimmo Vehkalahden esitys palasi informaatiomuotoilun yleisimmän raaka-aineen eli tilastojen pariin. Niinkin monimutkaista aihetta kuin maan talouden vointia voi esittää yhdellä kuvalla eri keinoin, joista oli esimerkkinä Chernoffin naamat. Vehkalahti on kokenut esiintyjä ja avasi hyvin aihetta maallikkoyleisöllekin.
Tilastojen ymmärtämisen jälkeen kuultiin sarjakuvataiteilija Ville Tietäväisen puhe, jossa hän kertoi tekemistään kerronnallisista valinnoista kuvituksissa ja sarjakuvissa. Tietäväinen on sarjakuvaihmiseksikin harvinaisen analyyttinen tekijä ja oli kiinnostavaa kuulla, miten hienovaraisimpien tyylivalintojen taustalla vaikuttivat monimutkaiset syyt. Esitystä ei ole videotaltioinnilla.
Tuomas Siitosen puheenvuorossa nähtiin kahdet esimerkkitapaukset tiedon havainnollistamisesta. Ensimmäinen oli helsinkiläisille suunniteltu näyttely, jossa asukkaiden omista valinnoista johtuvia ilmastovaikutuksia visualisoitiin ymmärrettävällä tavalla: ostoskorilla, jossa jokaisen esineen tilavuus vastasi jokaisen kulutusvalinnan hiilidioksidipäästömäärää. Toinen hanke oli kirja, jonka tarkoitus oli rohkaista Selkämeren alueen kestävää kehitystä.
Stefania Passeran ja Helena Haapion selkeyttämistä käsittelevä esitys oli ensimmäinen englanninkielinen osa ohjelmaa. Heillä on kiinnostava ja kunnianhimoinen tavoite tehdä sopimukset helpommin ymmärrettäviksi osin visualisoinnin avulla. Sopimusten selkeyden puutteesta oli varoittava esimerkkitapaus, jossa yhdestä pilkusta seurasi kriittinen tulkintaero ja miljoonien hintainen oikeusjuttu. Aiheesta kirjoitti vieraamme Harri Juntunen blogissaan.

Rob Waller

Lounaan jälkeen Rob Waller jatkoi selkeämmän esittämisen teemaa keynote-puheessaan. Vaikka brittiläisen ja suomalaisen selkokielisyysliikkeen välillä on eroja, tavoitteet ovat samat. Ymmärrettävyys lisää yksilön valtaa omasta elämästään. Wallerin työstä voi lukea lisää Simplification Centren sivuilta.
Yannick Assogban esitys koski myös inhimillistä aihetta. Hän esitteli kuvallista mikroblogihanketta, jossa visualisoitiin ihmisten jokapäiväisiä asioita kuten työntekoa, nukkumista ja mielialaa. Näistä avautuu tarinoita ja totuuksia ihmisten elämästä, joista tullaan tietoisiksi vasta kun niille annetaan muoto.
Moritz Stefaner esitteli seuraavaksi kahta projektiaan, Emotoa ja dataruuanlaittoa. Emoto kartoitti Twitter-viestien pohjalta yleisön tunteita Lontoon olympialaisista. Eri aiheista syntyi tietokuvioita tuntemusten laadun mukaan. Ruuanlaittotyöpaja oli kokeileva tapa esittää dataa kulinaarisin keinoin. Raaka-aineilla on maistettavia suureita ja jatkumolle sijoitettavia ominaisuuksia kuten datallakin, ja työpajaan osallistuvat ihmiset yhdistelivät niitä koekeittiössä. Tästä syntyi esimerkiksi diagrammikiisseli ja kahdella muhennoskaaviolla toimiva datavertailu.

Farida Vis taustanaan Youtube-käyttäjien verkostoja.

Farida Vis oli myös käyttänyt Twitter-viestejä tutkimuksen aineistona. Hän oli seurannut Britannian mellakoiden käsittelyä ja keskustelun aiheiden muutoksia käyttäjien viesteissä. Visin mukaan datajournalismissa on hyvä ymmärtää laadullisen tiedon merkitys määrällisen lisäksi. Kuva ei itsessään puhu puolestaan vaan vaatii usein tarinan saadakseen rakennetta. Farida Visin luentokalvot löytyvät myös Slidesharesta: What do data visualisations want? 
Viimeisenä esityksenä kuultiin Jer Thorpin keynote-puhe, jossa hän esitteli äärimmäisen vaikuttavia visualisointejaan (vaikutteina muun muassa Minority Report -elokuvan elekäyttöliittymä) ja kannusti ihmisiä ottamaan henkilökohtaisen datansa paremmin haltuun ympäristössä, jossa palveluntarjoajat ja laitevalmistajat keräävät sitä jatkuvasti.

Jer Thorp luennoi

Kiitämme kaikkia seminaarissa käyneitä sekä paikallaolosta että mielenkiintoisista kysymyksistä ja keskusteluista. Olitte loistava yleisö. Toisin kuin ehdin pelätä, tapahtuma pysyi jopa melko hyvin aikataulussa suuresta kävijämäärästä huolimatta, mistä kiitän avustajiamme.

Valokuvat: Katri Naukkarinen

* * *

Alla myös tilastotietoa seminaarikävijöistä. Tiedot on kerätty useista lähteistä ja niissä voi olla pieniä epätarkkuuksia. Seminaari-ilmoittautumisista suurin osa tuli Aallon eAge-ilmoittautumisjärjestelmän kautta, mutta tämän lisäksi ryhmäilmoittautumisia, kutsuvieraita sekä OKFestival-lippuvaihdon kautta tulleita ja viime hetken lisäyksiä, peruutuksia ja muutoksia tuli sen verran että numerot eivät liene aivan täsmällisen tarkkoja.

Lisää Open Data Kitchen -videoita

HRI:n visualisointiblogi julkaisi vielä pari videota lisää taannoisesta Open Data Kitchenistä. Näissä äänessä ovat Informaatiomuotoilu.fi:n lisäksi We Love Open Datan Miska sekä mm. Pikseliähky-festarista tuttu Juha Huuskonen. Ensimmäisessä videossa puhutaan avoimen datan visualisoinnista yleisemmällä tasolla ja tässä toisessa spesifimmin siihen käytetyistä työkaluista. Videotuotanto on, tuota, hieman karu (ei, silmäni eivät oikeasti ole noin turvoksissa :D), mutta mielestäni sisältävät ihan mielenkiintoista jutustelua, jos aihe sattuu kinnostamaan.

Stadi.tv:n Open Data Kitchen -juttu

Stadi.tv teki lauantain Open Data Kitchenistä mainion viiden minuutin pätkän, jossa ODK-konseptista ja avoimen datan iloista yleisemminkin puhumassa allekirjoittanut sekä We Love Open Datan Martti.

Helsinki Public Transport Visualized

Apps4Finland-kilpailun visualisointisarjan voitti odotetusti Lauri Vanhalan Helsinki Public Transport Visualized -animaatio. Toteutukseltaan työ oli selvästi sarjan paras, mutta sisällöllisesti huomattavasti rikkaampia esityksiä olisi kilpailussa riittänyt (esim. Suomen kansantaloudellinen elämänpuu, busbus, Seismi ja Budjettikone). Informaatiomuotoilu.fi-porukasta kellään ei ollut kilpailussa töitä mukana, mutta ehkä ensi vuonna sitten! ;)

Kaikki kunnia Laurille, animaatio on upeasti toteutettu ja esimerkiksi täysin allekirjoittaneen teknisten taitojen yläpuolella. Hauskassa kiitospuheessa palkintojenjakogaalassa kuultiin myös kuinka paljon työtä ja sitkeyttä esityksen valmiiksi saattaminen vaati. Mutta mielestäni esityksen täysi potentiaali ei toteudu. Video on selkeästi tehty visuaalisen näytävyyden ehdoilla ja siinä se onnistuu upeasti. Mutta tiedonvälitystehtävässään se ei onnistu yhtä hyvin. Animaation tuottamiseen on vaadittu valtava määrä dataa, mutta kuinka suuri osa tuosta datasta välittyy katsojalle asti?

Jos kysyy itseltään videon katsottuaan, mitä nyt tietää jota ei vielä kolme minuuttia sitten tiennyt, vastaus on valitettavasti, ettei kauhean paljon. Helsingin sisäänajotiet ehkä hahmottuvat animaatiosta kiinnostavasti jos niitä ei entuudestaan tunne. Mutta liikenteen määrä näytetään vain muutamalta aamun ensimmäiseltä tunnilta, eli ajallista vertailua koko vuorokauden kaarella ei pääse tekemään ja jo animaation lopussa liikennemäärät ovat niin suuria, ettei eroja esimerkiksi tasaisen kirkkaina hehkuvien eri pääväylien välillä erota. Videon tarkkuus ei oikein riitä koko pk-seutua kuvaavan näkymän yksityiskohtien hahmottamiseen ja lähikuvat taas jäävät irrallisiksi kun ei helposti hahmota, edes että mistä päin kaupunkia ne ovat. Värikoodaus ei erottele busseja raitiovaunuista eikä metroa paikallisjunista.

Joka tapauksessa Helsinki Public Transport Visualized on palkintonsa ansainnut. Ja hatunnoston todella kansainvälisen tason visualisoinnista, joita Suomessa ei ole montaa vielä nähty. Toivon kuitenkin, että projekti ei pääty palkinnon saamiseen, vaan jo tehtyä työtä hyödynnettäisiin vahvemmin tiedonvälityksellisiä arvoja korostavien lisävisualisointien tuottamiseen. Lähes kaikki tarvittavat palikat ovat valmiina, joten suhteellisen pienillä muutoksilla esityksestä saisi näyttävän ja informatiivisen.

David McCandlessin TED-esitys

TED lienee useimmille lukijoille entuudestaan tuttu. Kyseessähän on alkujaan Kaliforniassa, nyttemmin eri puolilla maailmaa järjestettyjen konferenssien sarja jossa eri alojen huippuasiantuntijat pitävät äärimmäisen hyvin valmisteltuja 18 minuutin esityksiä mitä erilaisimmista aiheista. Informaatiomuotoilun pioneerin Richard Saul Wurmanin 1984 käynnistämä TED on viime vuosina saanut huimasti lisänäkyvyyttä aloitettuaan esitysten videotaltiointien levittämisen verkossa. Olen itsekin usein käyttänyt niitä opetuksen tukena informaatiomuotoilun kursseilla, esimerkiksi Hans Roslingin TED-luento vuodelta 2006 on vakuuttava todistus informaatiomuotoilun kyvystä muuttaa vahvojakin ennakkokäsityksiä. (Myös Roslingin muut esitykset ovat katsomisen arvoisia.)

Viime kesänä Oxfordissa järjestetyn TED Global -konferenssin yhtenä puhujana oli Information is Beautiful -blogin ylläpitäjä David McCandless, jonka kirja Tieto on kaunista on käännetty myös suomeksi. En ole kaikilta osin hänen mielestäni hieman liikaa estetiikkaa sisällön sijaan korostavan tyylinsä ystävä, mutta McCandlessin esitys on erinomainen johdanto siihen, miksi informaatiomuotoilua tehdään, miksi se on juuri nyt tärkeämpää kuin koskaan ja kuinka se on vähitellen muuttumassa asiantuntemusta vaativasta erityisalasta osaksi kaikkien jokapäiväistä työtä.

McCandless käyttää esityksen visuaalisena materiaalina blogissaan jo aiemmin esiteltyjä töitä. Olen koonnut tähän linkit niihin tarkempaa syventymistä varten:

• The Billion Dollar Gram (tässä myös animoitu versio, Debtris)
• Mountains Out of Molehills
• Peak Break-Up Times on Facebook
• Who Really Spends the Most on Their Military?
• Snake Oil?
• Left vs Right
• Planes or Volacano?

Erityisesti Snake Oil? olisi melkeinpä oman kirjoituksensa aihe. McCandless ja Andy Perkins ovat tehneet valtavan työn koostaessaan noin tuhannen vertaisarvioidun tutkimuksen tulokset yhdeksi vuorovaikutteiseksi esitykseksi, jonka avulla voi tarkastella tieteellistä näyttöä erilaisten ravintolisien väitetyistä terveyshyödyistä. On mielenkiintoista huomata, että esimerkiksi paljon mainostetuista goji-marjojen suotuisista terveysvaikutuksista ei juuri ole näyttöä.

* * *

Useimmissa TED-videoissa on myös suomenkieliset tekstit, joten luentojen seuraaminen onnistuu vähän heikommallakin englannintaidolla.