Säteilyannoslaskimia

Ennen taskulaskinten yleistymistä kaikille oppikoulun käyneille tuttu apuväline oli laskutikku eli -viivain, logaritmisten asteikkojen ominaisuuksiin perustuva apuväline jonka avulla pystyi helposti suorittamaan likimääräisesti erilaisia matemaattisia operaatioita. Pyöreää laskutikkua kutsutaan laskukiekoksi.

Laskutikkuja ja -kiekkoja on suunniteltu yleismatematiikan lisäksi myös hyvinkin spesifeihin tarkoituksiin, mm. valotusajan määrittämiseen, lentokoneiden polttoaineenkulutuksen arvioimiseen ja esimerkiksi kumulatiivisen talletuskoron laskemiseen. 1950-luku ja vielä 60-luvun alku olivat paitsi myös laskuviivainten, myös ydinpaniikin kulta-aikaa. Nämä kaksi asiaa yhdistyvät Oak Ridge Associated Universities -yliopistoverkoston nettisivuille kootussa valikoimassa upeita laskukiekkoja ydinlaskeuman, säteilyannostusten ja muiden ydinaseisiin liittyvien suureiden laskentaan.

Näissä laskimissa yhdistyy funktionaalinen, minimalistinen kauneus yllättävänkin runsaaseen tietosisältöön. Muutamalla pyörivällä levyllä on saatu aikaan elegantti ja runsasdatainen esitys, jonka rinnalla useimmat nykyaikaisen tietotekniikan mahdollisuuksia hyödyntävät interaktiiviset sovellukset auttamatta kalpenevat. Mielenkiintoista on myös, että suunnittelijoina ovat yleensä toimineet insinöörit ja fyysikot, toki painoalan ammattilaisia viimeistelyssä apunaan käyttäen, mutta silti kokonaan ilman varsinaisia graafisia suunnittelijoita. Jokainen tyypillisiä 2000-luvun insinöörien suunnittelemia esityksiä nähnyt voi vain harmitella, miten insinöörien visuaaliset taidot ovat rapautuneet tietokoneavusteisen suunnittelun myötä.

* * *

Jos tämä ei ollut vielä tarpeeksi nörttiä, maailman kattavin valikoima laskuviivaimia löytyy Kansainvälisen laskuviivainmuseon nettisivuilta.

Otto Neurath: International Picture Language

Informaatiomuotoilun uranuurtajan Otto Neurathin International Picture Language vuodelta 1937 on alan klassikko ja yksi varhaismmista kirjoista jota aiheesta on kirjoitettu. Hieman yli satasivuisessa, pienikokoisessa kirjasessa selitetään Isotype-järjestelmän perusteet Basic English -selkoenglannilla. Kielivalinta paljastaa, että kirjanen on ajateltu laajalle lukijakunnalle joka ei puhu englantia äidinkielenään ja/tai jonka lukutaidossa on puutteita. Luultavasti ajatuksena on ollut, kuten niin suuressa osassa muutakin Isotypen toimintaa, kouluttamattoman työväestön sivistäminen. Kirja on tuotettu samana vuonna ilmestyneen Basic by Isotypen rinnakkaisteoksena. Basic Englishin rajoittunut sanavarasto (850 sanaa) tekee ironisesti parissa kohdassa tekstistä aavistuksen vaikeaselkoista, mutta kokonaisuutena se on helppolukuinen ja Gerd Arntzin piirtämät erinomaisen selkeät kuvat auttavat viestin perillemenoa.

Kirja löytyy kokonaisuudessaan skannattuna täältä, laatu valitettavasti ei ole valtavan hyvä. Paremmalla laadulla osittain skannattuna (jostain syystä vain vajaa puolet kirjasta löytyy sivustolta) kirja löytyy sekavalta Imaginary Museum -sivustolta.

Lisää Isotype-materiaalia löytyy esimerkiksi mainiosta Fulltable.comista. Readingin yliopiston Isotype-kokoelma on maailman kattavin, mutta sen nettisivuille kuvia on päätynyt kokoelman laajuuteen nähden vähänlaisesti. Tässä tapauksessa laatu korvaa määrää kyllä erinomaisesti. Samalta sivustolta löytyvä Isotype-artikkelikokoelma onkin sitten aivan omaa luokkaansa. Tutustumisen arvoinen on myös Alankomaiden taloushistoriallisen arkiston sivuille koottu laaja linkki- ja kirjallisuuskokoelma Neurathin työstä ja ajatuksista.