Tieto näkyväksi -seminaarimme järjestettiin 17.9. Kauppakorkeakoulun juhlasalissa OKFestivalin satelliittitapahtumana. Yleisön kiinnostus ylitti kaikki odotuksemme ja vahvisti käsitystä, että tiedon kuvallinen esittäminen on ajankohtainen aihe monella alalla. Tärkein tavoitteemme oli saada muutkin kuin visuaalisten alojen ihmiset kiinnostumaan aiheesta, ja tässä onnistuimme mielestäni oikein hyvin.
Ohjelmaan kuului suomen- ja englanninkielisiä puheenvuoroja ja päivän puhujat jaettiin kielen mukaan etteivät suomea osaamattomat seminaarikävijät joutuisi seuraamaan esitystä kielellä, jota eivät osaa. Tapahtuman videotaltioinnista haluaisimme kiittää Infocrean Jarmo Lahtea. Seminaarivieras Kaisa Kyläkoski on Storify-palvelussa puolestaan koostanut kätevän yhteenvedon seminaarista, josta näkee yleisön kommenteja twitterissä ja muualla verkossa http://storify.com/K_KM_K/tieto-nakyvaksi.
Kun vieraat olivat kirjautuneet ja saaneet kahvia, Suomen Akatemian pääjohtaja Heikki Mannila toivotti kaikki tervetulleiksi. OKFestivalin hengessä puheenvuoro käsitteli tiedon käytettävyyttä yhteiskunnassa: julkinen tieto ei tosiaankaan kulu käytössä.
Ensimmäinen seminaaripuhe oli Paula Ahonen-Rainion Kun tiedolla on sijainti – kartan mahti ja sen rajat. Saimme kuulla eri valinnoista, joita karttaa laatiessa joutuu tekemään sekä karttojen uusista muodoista ja käyttökohteista. Jos jollakulla oli käsitys kartoista arvoneutraalina välineenä, mieli toivottavasti muuttui esityksen aikana.
Kuvataiteilija Terike Haapojan esityksessä nähtiin tiedon käyttämistä elämysten luomiseen. Hänen alaansa on joskus datataiteeksi kutsuttu ilmaisun muoto, jossa eri välineillä ja tekniikoilla tehdään koettavaksi sellaisia ilmiöitä, jotka ovat arkikokemuksessa näkymättömiä. Olimme seminaarin sivuilla kertoneet jo hänen Hiilipuu-hankkeestaan, mutta vieraita kiinnosti ehkä sitäkin enemmän Entropia-videoteos, jossa näkyy lämmön hiipuminen kuolleen hevosen ruhosta.
Kimmo Vehkalahden esitys palasi informaatiomuotoilun yleisimmän raaka-aineen eli tilastojen pariin. Niinkin monimutkaista aihetta kuin maan talouden vointia voi esittää yhdellä kuvalla eri keinoin, joista oli esimerkkinä Chernoffin naamat. Vehkalahti on kokenut esiintyjä ja avasi hyvin aihetta maallikkoyleisöllekin.
Tilastojen ymmärtämisen jälkeen kuultiin sarjakuvataiteilija Ville Tietäväisen puhe, jossa hän kertoi tekemistään kerronnallisista valinnoista kuvituksissa ja sarjakuvissa. Tietäväinen on sarjakuvaihmiseksikin harvinaisen analyyttinen tekijä ja oli kiinnostavaa kuulla, miten hienovaraisimpien tyylivalintojen taustalla vaikuttivat monimutkaiset syyt. Esitystä ei ole videotaltioinnilla.
Tuomas Siitosen puheenvuorossa nähtiin kahdet esimerkkitapaukset tiedon havainnollistamisesta. Ensimmäinen oli helsinkiläisille suunniteltu näyttely, jossa asukkaiden omista valinnoista johtuvia ilmastovaikutuksia visualisoitiin ymmärrettävällä tavalla: ostoskorilla, jossa jokaisen esineen tilavuus vastasi jokaisen kulutusvalinnan hiilidioksidipäästömäärää. Toinen hanke oli kirja, jonka tarkoitus oli rohkaista Selkämeren alueen kestävää kehitystä.
Stefania Passeran ja Helena Haapion selkeyttämistä käsittelevä esitys oli ensimmäinen englanninkielinen osa ohjelmaa. Heillä on kiinnostava ja kunnianhimoinen tavoite tehdä sopimukset helpommin ymmärrettäviksi osin visualisoinnin avulla. Sopimusten selkeyden puutteesta oli varoittava esimerkkitapaus, jossa yhdestä pilkusta seurasi kriittinen tulkintaero ja miljoonien hintainen oikeusjuttu. Aiheesta kirjoitti vieraamme Harri Juntunen blogissaan.
Lounaan jälkeen Rob Waller jatkoi selkeämmän esittämisen teemaa keynote-puheessaan. Vaikka brittiläisen ja suomalaisen selkokielisyysliikkeen välillä on eroja, tavoitteet ovat samat. Ymmärrettävyys lisää yksilön valtaa omasta elämästään. Wallerin työstä voi lukea lisää Simplification Centren sivuilta.
Yannick Assogban esitys koski myös inhimillistä aihetta. Hän esitteli kuvallista mikroblogihanketta, jossa visualisoitiin ihmisten jokapäiväisiä asioita kuten työntekoa, nukkumista ja mielialaa. Näistä avautuu tarinoita ja totuuksia ihmisten elämästä, joista tullaan tietoisiksi vasta kun niille annetaan muoto.
Moritz Stefaner esitteli seuraavaksi kahta projektiaan, Emotoa ja dataruuanlaittoa. Emoto kartoitti Twitter-viestien pohjalta yleisön tunteita Lontoon olympialaisista. Eri aiheista syntyi tietokuvioita tuntemusten laadun mukaan. Ruuanlaittotyöpaja oli kokeileva tapa esittää dataa kulinaarisin keinoin. Raaka-aineilla on maistettavia suureita ja jatkumolle sijoitettavia ominaisuuksia kuten datallakin, ja työpajaan osallistuvat ihmiset yhdistelivät niitä koekeittiössä. Tästä syntyi esimerkiksi diagrammikiisseli ja kahdella muhennoskaaviolla toimiva datavertailu.
Farida Vis oli myös käyttänyt Twitter-viestejä tutkimuksen aineistona. Hän oli seurannut Britannian mellakoiden käsittelyä ja keskustelun aiheiden muutoksia käyttäjien viesteissä. Visin mukaan datajournalismissa on hyvä ymmärtää laadullisen tiedon merkitys määrällisen lisäksi. Kuva ei itsessään puhu puolestaan vaan vaatii usein tarinan saadakseen rakennetta. Farida Visin luentokalvot löytyvät myös Slidesharesta: What do data visualisations want?
Viimeisenä esityksenä kuultiin Jer Thorpin keynote-puhe, jossa hän esitteli äärimmäisen vaikuttavia visualisointejaan (vaikutteina muun muassa Minority Report -elokuvan elekäyttöliittymä) ja kannusti ihmisiä ottamaan henkilökohtaisen datansa paremmin haltuun ympäristössä, jossa palveluntarjoajat ja laitevalmistajat keräävät sitä jatkuvasti.
Kiitämme kaikkia seminaarissa käyneitä sekä paikallaolosta että mielenkiintoisista kysymyksistä ja keskusteluista. Olitte loistava yleisö. Toisin kuin ehdin pelätä, tapahtuma pysyi jopa melko hyvin aikataulussa suuresta kävijämäärästä huolimatta, mistä kiitän avustajiamme.
Valokuvat: Katri Naukkarinen
* * *
Alla myös tilastotietoa seminaarikävijöistä. Tiedot on kerätty useista lähteistä ja niissä voi olla pieniä epätarkkuuksia. Seminaari-ilmoittautumisista suurin osa tuli Aallon eAge-ilmoittautumisjärjestelmän kautta, mutta tämän lisäksi ryhmäilmoittautumisia, kutsuvieraita sekä OKFestival-lippuvaihdon kautta tulleita ja viime hetken lisäyksiä, peruutuksia ja muutoksia tuli sen verran että numerot eivät liene aivan täsmällisen tarkkoja.
