Roskagrafiikka auttaa tiedonvälitystä

Informaatiomuotoiluguru Edward Tufte käyttää merkittävän osan mainioiden kirjojensa sivumäärästä ”roskagrafiikan” (engl. chart junk) lyttäämiseen. Esteettisellä tasolla Tuften näkemykseen on helppo yhtyä. Pohjoismaisen minimalismin keskellä kasvaneena pidän itsekin pelkistettyä, hillittyä ja yksinkertaista tilastografiikkaa paljon vaikkapa tällaisia hirvityksiä houkuttelevampana. Mutta miten roskagrafiikka vaikuttaa informaatiomuotoilun varsinaisen päämäärän, tiedonvälityksen, toteutumiseen?

Pahimmillaan graafien koristelu vääristää dataa kun kuvion tekijä sommittelee dataelementtejä paremmin visualisointiin sopivaksi tarkkuudesta piittaamatta. Mutta tämä on alkeellinen virhe, joka on helppo välttää. Jos dataa ei vääristellä, roskagrafiikka vaikuttaisi itse asiassa auttavan viestinnällisten päämäärien saavuttamisessa.

Saskatchewanin yliopiston tutkijat julkaisivat 2010 paperin, jossa vertailtiin Tuften suosikki-inhokin, Time-lehdessä pitkään työskennelleen Nigel Holmesin suunnittelemia koristeellisia visualisointeja samasta datasta tehtyihin pelkistettyihin esityksiin. Vastoin tuftelaista näkemystä koehenkilöt ymmärsivät koristeltujen graafien sisällön aivan yhtä hyvin kuin koristelemattomienkin, muistivat tämän sisällön huomattavasti paremmin ja ylipäänsä pitivät ”roskagrafiikkaa” kaikin puolin miellyttävämpänä. Vaikka tutkimuksen otos on pieni, pitää muistaa, että Tuften näkemys ei perustu minkäänlaiseen tutkimustietoon vaan ainoastaan kirjoittajan ”terveeseen järkeen”, joten ennen lisätutkimuksia voinee sanoa että tieteellinen näyttö on tällä hetkellä 1–0 Holmesin eduksi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *