Perussuomalaisten ajatushautomon laatiman selvityksen loppupäätelmä nojaa tarkoitushakuiseen väestörajaukseen, jolla vanhimmat ikäryhmät siivotaan pois tilastoista. Kun tarkasteluun otetaan aikusväestö kokonaisuudessaan, kantaväestön nettovaikutus julkiseen talouteen on raportin omilla luvuilla laskettuna maahanmuuttajia huonompi.
Perussuomalaisten ajatushautomo Suomen Perusta julkaisi ennen pääsiäistä maahanmuuton vaikutuksia julkiseen talouteen käsittelevän raportin Maahanmuutot ja Suomen julkinen talous. Tutkimus pyrkii selvittämään maahanmuuttajien aiheuttamat ”julkisen talouden nettovaikutukset”, eli paljonko jää loppusummaksi kun eri maahanmuuttajaryhmien tuottamasta taloudellisesta hyödystä vähennetään aiheutetut kustannukset.
Aivan alkajaisiksi täytyy kiittää raportin laatinutta Samuli Salmista hänen tekemästään mittavasta työstä. Selvitys lienee tähän mennessä yksityiskohtaisin Suomessa tehty yritys arvioida maahanmuuton kokonaiskustannuksia. Metodologisesti se on varsin läpinäkyvä ja helposti sellaisenkin henkilön arvioitavissa, joka ei ole kvantitatiivisen yhteiskuntatutkimuksen asiantuntija (esim. allekirjoittanut).
Harmi kyllä, tutkimuksen loppupäätelmänä mm. raportin julkistustilaisuudessa esitetty arvio – maahanmuutto kokonaisuutena aiheuttaa Suomelle 700 miljoonan vuosittaiset kustannukset, kun taas kantaväestön nettovaikutus henkeä kohden on lähellä nollaa – on saatu aikaiseksi tilastollisella silmänkääntötempulla.
Ikärajaus kaunistelee suomalaissyntyisten lukuja
Tutkimuksen alkuosassa käsitellään 20–62-vuotiaiden, ulkomailla syntyneiden aiheuttamaa nettovaikutusta henkeä kohden viidessä eri ryhmässä: työlliset, työttömät, opiskelijat, eläkeläiset ja muut. Luvussa 7 tarkastellaan eri maahanmuuttajaryhmien kokonaisvaikutusta ikäryhmässä 7–70-vuotiaat. Jälkimmäisessä tarkastelussa ovat mukana myös toisen polven maahanmuuttajat, eli ne joilla on ainakin yksi ulkomailla syntynyt vanhempi.
Tutkimuksessa käytetyistä ikärajauksista varsinkin 7–70 vuotta on epätavallinen, ja ongelmallinen kahdesta syystä:
Tilastokeskuksen avoimista aineistoista ei ole mahdollisuutta tehdä poimintaa etnisen taustan mukaan eri pääasiallisen toiminnan ryhmiin (opiskelijat, työlliset jne.) kuuluvien määristä näillä ikärajauksilla, eivätkä ne ole muissakaan suomalaisissa tutkimusjulkaisuissa kovin yleisiä. Yleisemmin käytetyn ikärajauksen (vaikkapa 15–64-vuotiaat) soveltaminen tekisi tutkimuksen tuloksista paremmin vertailukelpoisia muihin tilastoihin ja tutkimustietoon.
Varsinainen silmänkääntötemppu piilee kuitenkin siinä, että ikähaitarin katkaiseminen asteikon yläpäästä kaunistelee suomalaistaustaisten nettovaikutusta ulkomaalaistaustaisiin verrattuna dramaattisesti.
Suomessa asuu yli 1,1 miljoonaa yli 62-vuotiasta suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvaa, kun taas vieraskielisistä vain n. 10 000 kuuluu tähän ikäryhmään. Yli 70-vuotiaiden osalta vastaavat luvut ovat 620 000 ja 4 000. Käytännöllisesti katsoen kaikki yli 70-vuotiaat ovat eläkeläisiä ja raportin lukujen mukaan juuri eläkeläisten nettovaikutus julkiseen talouteen on kaikkein voimakkaimmin negatiivinen.
Eräs painavimmista työperäisen maahanmuuton puolesta esitetyistä argumenteista on, että Suomen väestö vanhenee jatkuvasti ja eläkeläisten määrä suhteessa työikäisiin kasvaa huolestuttavasti. Jättämällä laskuista 620 000 eläkeläistä tämä näkökulma saadaan kätevästi ohitettua, mutta kovin älyllisesti rehellisenä tällaista lähestymistapaa ei voi pitää.
Uusi laskelma perustuu raportin omiin lukuihin
Raportin sivulta 82 löytyy taulukko, jossa on laskettu kymmeneen suurimpaan maahanmuuttajaryhmään (syntymävaltion perusteella) kuuluvien julkisen talouden nettovaikutukset henkeä kohden:
| Opiskelijat | Työlliset | Työttömät | Eläkeläiset | Muut | |
|---|---|---|---|---|---|
| Somalia | –21 208 € | –2 998 € | –17 740 € | –32 609 € | –15 945 € |
| Irak | –15 462 € | –4 174 € | –20 842 € | –21 786 € | –14 944 € |
| Ruotsi | –14 905 € | 3 954 € | –20 032 € | –31 933 € | –14 228 € |
| Ent. Jugoslavia | –13 630 € | 765 € | –17 874 € | –22 560 € | –11 698 € |
| Turkki | –11 953 € | 1 048 € | –15 974 € | –18 005 € | –9 225 € |
| Thaimaa | –10 913 € | –2 326 € | –16 332 € | –30 125 € | –8 712 € |
| Ent. Neuvostoliitto | –12 089 € | 2 191 € | –17 615 € | –23 700 € | –8 443 € |
| Viro | –12 630 € | 2 309 € | –18 041 € | –28 223 € | –6 612 € |
| Kiina | –10 473 € | 3 374 € | –13 710 € | –26 723 € | –5 089 € |
| Saksa | –11 817 € | 8 516 € | –15 095 € | –20 904 € | –4 708 € |
| Kaikki ulkomaat | –13 465 € | 2 742 € | –17 594 € | –26 692 € | –8 734 € |
| Suomi | –17 017 € | 5 337 € | –12 568 € | –24 254 € | –11 242 € |
Yhdistin tämän taulukon henkilöä kohden lasketut luvut Tilastokeskuksen avoimiin tietoihin eri ryhmiin kuuluvien määristä siten, että kaikki 15 vuotta täyttäneet otetaan mukaan. Laajensin tarkastelun samalla kaikkiin ulkomaalaisryhmiin ja selvitin, miten suomalaiset kunnat sijoittuisivat suhteessa niihin. Kunnista kerrotaan myös kuntatyyppi tilastollisen kuntaluokituksen mukaan ja perussuomalaisten kannatus viime kunnallisvaaleissa (2012). Näin syntynyt interaktiivinen visualisointi löytyy alta. (Visualisointi ei välttämättä näy oikein kaikilla vanhemmilla selaimilla.)
Haluan vielä erikseen korostaa, että kaikki visualisoinnin tiedot perustuvat perussuomalaisten omassa maahanmuuttoselvityksessä esitettyihin lukuihin (taulukko yllä) ja Tilastokeskuksen avoimiin aineistoihin.
Grafiikassa on sinisellä värillä korostettu ne kunnat, joissa perussuomalaisten kannatus oli kunnallisvaaleissa vähintään 20 %. (Kynnysarvoa voi muuttaa vasemman alakulman säätimellä.) Kansallisuus- ja kieliryhmistä korostettuina näkyvät ne, joille on Suomen Perustan selvityksessä laskettu omat luvut. Muiden ryhmien nettovaikutus on laskettu ”kaikki ulkomaat” -rivin lukujen perusteella.
Kun tarkasteluun otetaan koko 15 vuotta täyttänyt väestö, havaitaan että vieraskielisten vaikutus julkiseen talouteen on perussuomalaisten käyttämällä laskentatavalla negatiivinen (−5 804 € henkeä kohden), mutta kotimaisten kielten puhujien vaikutus on vielä tätäkin negatiivisempi (−7 039 €). Koko eläkeläisväestön ottaminen mukaan tarkasteluun mielivaltaisen 70 vuoden ylärajan soveltamisen sijaan kääntää siis selvityksen alkuperäisen tuloksen päälaelleen: maahanmuuttajien vaikutus julkiseen talouteen on positiivisempi kuin suomalaissyntyisten.
Täsmennys 6.4. klo 16:55: 70 vuoden ikäraja ei ole täysin mielivaltainen, vaan ilmeisesti juontuu käytetystä aineistosta (Tilastokeskuksen yhdistetty työntekijä-työnantaja-aineisto, FLEED), joka sisältää vain 15–70-vuotiaat. Kun aineiston perusteella on kuitenkin pystytty laskemaan nettovaikutus henkeä kohden myös eläkeläisille ja etenkin kun yli 70-vuotiaita maahanmuuttajia Suomessa on vain n. 4 000, olisi jonkinlainen estimaatti voitu ja pitänyt tehdä myös yli 70-vuotiaiden ryhmälle.
Manner-Suomen kunnista vain noin kymmenesosa on nettovaikutukseltaan asukasta kohden vieraskielisten keskiarvoa parempi. Niistä kunnista, joissa perussuomalaisten kannatus oli kunnallisvaaleissa vähintään 20 % ei yksikään yllä vieraskielisten ryhmien keskitasolle ja vain yhden (Kaustinen) nettovaikutus on suomenkielisten keskitasoa positiivisempi.
Onko oikein arvottaa kuntia näin suoraviivaisesti pelkän asukasta kohden lasketun taloudellisen hyödyn mukaan? Pitäisikö eläkeläiset ja perussuomalaisten kannattajat ajaa pois maasta talouslukuja rumentamasta? Ei pitäisi. Ihmisarvoa tai vaikkapa kansallismaiseman arvoa ei mitata rahassa, eikä rahallinen mittari aina huomioi kunnolla kaikkea välineellistäkään hyötyä. Hyvin yksinkertaisena esimerkkinä jälkimmäisestä mainittakoon eläkeläisten apu lastenlasten hoidossa – tällä on hyvin konkreettinen merkitys kansantalouden kannalta, mutta sen täsmällinen hinnoittelu on työlästä, eikä sitä siksi yleensä laskelmissa huomioida.
Myöskään pakolaisia ei Suomeen oteta siksi, että he hyödyttäisivät julkista taloutta, vaan koska on oikein auttaa hädänalaisia. Perhesiteiden kautta maahamme tulevat taas ovat ennen kaikkea jonkun läheisiä ja vasta toissijaisesti työvoimaa ja veronmaksajia. Toki on järkevää pyrkiä hyödyntämään maassa jo asuvien taloudellinen potentiaali, mutta sitä tuskin voimme muuttaa, että juuri maahan saapuneet pakolaiset ovat julkisen talouden näkökulmasta vastakin menoerä. Ja mitä sitten? Niin ovat sairaat ja vanhuksetkin. Ei se tarkoita, että nämä ihmisryhmät pitäisi jättää oman onnensa nojaan.
Selvityksessä käytetty laskentatapa tuottaa absurdeja tuloksia
Työperäisen maahanmuuton kohdalla kysymys taloudellisista vaikutuksista on relevantti, eikä se toki merkityksetön ole muidenkaan maahanmuuttajaryhmien osalta. Harmillisesti on kuitenkin todettava, että perussuomalaisten selvitys ei anna maahanmuuton kustannuksista tai hyödyistä kunnollista kuvaa, koska käytetty laskentatapa on selvästi virheellinen.
Lähes kaikki etniset ryhmät jäävät raportin lukujen mukaan nettovaikutukseltaan selvästi pakkasen puolelle kun myös yli 70-vuotiaat otetaan mukaan laskelmaan. Ainut ryhmä, joka pääsee rimaa hipoen plussalle on Saksan kansalaiset (+12 €). Selvityksen lukujen perusteella voidaan laskea, että 15 vuotta täyttäneiden kotimaisten kielten puhujien yhteenlaskettu nettovaikutus julkiseen talouteen on –30,4 miljardia ja vieraskielisten –1,2 miljardia.
Tämä tarkoittaa sitä, että kaikkien Suomessa asuvien 15 vuotta täyttäneiden yhteenlaskettu nettovaikutus julkiseen talouteen on –31,6 miljardia. Tulos on täysin absurdi ja kertoo, että laskentatapa on pahasti pielessä. Julkisen sektorin alijäämä vuonna 2011 oli todellisuudessa vain 2 miljardia euroa. Käytetty laskentatapa hukkaa siis johonkin melkein 30 miljardia laskelman plussapuolelle kuuluvia eriä (tai liioittelee menoja).
Tästä n. 7 miljardia koostunee laskelmasta tietoisesti pois jätettyjen verojen kuten yhteisö-, kiinteistö-, perintö- ja varainsiirtoverojen osuudesta, mutta ne huomioidenkin laskelmaan jää ammottava aukko. Koko väestön yhteenlasketun nettovaikutuksen pitäisi suunnilleen vastata julkisen talouden sektoritilinpidon loppusummaa (–2 miljardia). Kun otetaan huomioon, että 0–14-vuotiaat tuottavat julkiselle sektorille pääosin menoja, yhteenlasketun nettovaikutuksen pitäisi yli 15-vuotiaiden osalta olla luultavasti jopa jonkin verran plussan puolella. Jos tuloja tai menoja ei pystytä kohdistamaan väestöryhmittäin, ne pitäisi jakaa koko väestön kesken jossain soveliaassa suhteessa, kuten tutkimuksessa on tehty esimerkiksi välillisten verojen ja kollektiivisesti kulutettujen palveluiden (esim. maanpuolustuksen) kohdalla, eikä jättää kokonaan pois, kuten nyt on tehty.
Lisäys 7.4. klo 12:02: Vaikuttaa siltä, että selvityksessä ei ole huomioitu työnantajan eläke- ja sosiaaliturvamaksuja ainakaan 20–62-vuotiaiden henkilöä kohden lasketuissa summissa. Tämä selittäisi noin 17 miljardia tuosta 31,6 miljardin aukosta. Rajaus on todella erikoinen, koska jos maksetut eläkkeet on kuitenkin laskettu mukaan menopuolelle niin totta kai eläkemaksut kuuluvat tulopuolelle. Se, että ne maksaa nimellisesti työnantaja, ei poista sitä että eläkemaksut ovat normaalimääritelmän mukaan osa verokiilaa.
20–62-vuotiaiden maahanmuuttajien ryhmässä työllisiä on selvityksen lukujen mukaan n. 120 000. Raportista ei ilmene, millainen maahanmuuttajien keskimääräinen palkkataso on, mutta tässä nopea laskelma siitä, paljonko työnantajan eläke- ja sosiaaliturvamaksuja tämän suuruiselta ryhmältä kertyisi eri keskimääräisillä kuukausipalkoilla:
• 1 500 €/kk: n. 550 milj. €/v.
• 2 000 €/kk: n. 750 milj. €/v.
• 2 500 €/kk: n. 900 milj. €/v.
• 3 000 €/kk: n. 1,1 mrd €/v.
Väite maahanmuuton 700 miljoonan vuosikuluista julkiselle sektorille näyttää siis perustuvan siihen, että laskelmassa on jätetty osa julkisen sektorin tuloista (eläke- ja sosiaaliturvamaksut) huomioimatta.
Vaikuttaa lähestulkoon siltä, että selvitystä varten on ensin kehitetty laskentatapa, jolla saadaan maahanmuuton kokonaisvaikutus painettua varmasti miinukselle, ja kun on huomattu, että se painaa suomalaissyntyisten loppusumman vielä maahanmuuttajiakin pahemmin pakkaselle, on korjausliikkeenä leikattu vanhimmat ikäluokat tarkastelusta pois. Tuskinpa tutkimuksen laatija sentään aivan näin häikäilemättömän tarkoitushakuisesti on toiminut, mutta kyllä lukujen käsittely pönkittää perussuomalaisten maahanmuuttopoliittista agendaa voimakkaammin kuin mihin niiden objektiivinen tarkastelu mielestäni antaisi aihetta.
Metodologia ja lähteet
Lopuksi vielä muutama sana itse tekemistäni valinnoista ja käytetyistä aineistoista.
Aineistoni ovat perussuomalaisten kannatuslukuja lukuun ottamatta samalta vuodelta (2011) kuin alkuperäisen selvityksen luvut. Kunnallisvaalien 2012 tulos valikoitui aineistoksi vuoden 2011 eduskuntavaalien sijaan, koska kunnallisvaaleissa vaalitulos on helposti saatavissa kunnittain kun taas eduskuntavaaleissa kuntakohtaiset tulokset pitäisi työläästi koostaa äänestysaluekohtaisia tietoja yhdistellen.
Suomen Perustan selvityksessä maahanmuuttotausta on määritelty henkilön tai hänen vanhempiensa syntymämaan mukaan. Tätä tietoa ei Tilastokeskuksen avoimista aineistoista löydy, joten olen käyttänyt visualisoinnissa sen sijaan tietoa pääasiallisesta toiminnasta kansallisuuden ja kielen mukaan. Kansallisuus vastannee siedettävällä tarkkuudella ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajan syntymämaata ainakin tuoreemmissa maahanmuuttajaryhmissä ja kieli vuorostaan kertoo likimääräisesti ensimmäisen ja toisen sukupolven maahanmuuttajien kokonaismäärän (sikäli kun kieli voidaan yhdistää yksittäiseen taustamaahan).
Niiden etnisten ryhmien osalta, joille raportissa on laskettu omat luvut (taulukko s. 82), olen käyttänyt näitä lukuja. Muiden osalta laskelman pohjana ovat olleet ”kaikki ulkomaat” -ryhmän luvut. Kielten osalta olen hyödyntänyt tietoa Suomessa asuvien eri kielten puhujien alkuperämaista; esimerkiksi suurin osa Suomen albaniankielisistä on kotoisin entisestä Jugoslaviasta vaikka kieltä puhutaan myös Albaniassa, joten tämän kieliryhmän laskelmassa on käytetty entisen Jugoslavian lukuja. Sen sijaan esimerkiksi arabian puhujat ovat kotoisin useista eri taustamaista, joten tämän ryhmän osalta laskelma perustuu ”kaikki ulkomaat” -ryhmän lukuihin. Tästä säännöstä hieman poiketen ruotsinkielisille on käytetty Suomessa syntyneiden lukuja ja saksankielisille Saksassa syntyneiden. Ruotsin kansalaisille sen sijaan on käytetty Ruotsissa syntyneiden lukuja.
Lähteenä on käytetty Maahanmuutot ja Suomen julkinen talous -raportin lisäksi seuraavia Tilastokeskuksen avoimesta StatFin-tilastotietokannasta löytyviä aineistoja:
- Väestö alueen, pääasiallisen toiminnan, sukupuolen, iän ja vuoden mukaan 1987–2013
- Väestö pääasiallisen toiminnan, kansalaisuuden, ammattiaseman, sukupuolen ja vuoden mukaan 2000–2013
- Väestö pääasiallisen toiminnan, kielen, ammattiaseman, sukupuolen ja vuoden mukaan 2000–2013
- Vaalikartta-aineisto kunnittain – kunnallisvaaleissa 2012
Koostetiedosto csv-muodossa löytyy täältä.
Kirjoitin myös jatkoartikkelin aiheesta.
Tuli vaan mieleen että miksi eläkeläisiä ei voisi jättää ulos laskuista, koska on ihan samalla tavalla epäreilua heitä kohtaan ottaa heidät laskuihin mukaan pelkästään heidän tämän hetkisen painolastinsa takia. Faktahan on, että he ovat jo kymmenien vuosien aikana tuottaneet paljon plussaa yhteiskuntaan veroillaan ja työpanoksellaan, ja myöskin maksaneet eläkkeensä eli sen painolastinsa, ennakkoon.
Siitä voidaan kyllä keskustella onko jonkun papparaisen saama 3000+ euron eläke tähän talouden tilanteeseen nähden mitenkään järkevä, kun oletus kuitenkin on että asunnot ja mökit sun muut on jo velattomia. Nykyään kun tuppaa nuo eläkeläiset olemaan ”painolastina” työuran jälkeenkin 30 vuotta, niin ei enää riitä eläkkeeksi kerätyt siivut palkoista niiden maksamiseen. Pitäisikö siis palkoista tulevaisuudessa mennä 30% telleihin jotta jokainen maksaa oletetun eläkeaikansa kokonaan itse…? Tuskin menis läpi.
Duunarin kommenttiin pieni korjaus: nykyisten eläkeläisten eläkkeet maksavat nykyiset työssäkäyvät. Nykyiset eläkeläiset maksoivat vanhempiensa eläkkeet.
Aloin itsekin kaivata ajatushautomon tutkimuksesta luettuani tarkempaa perehtymistä sen laskentatapaan ja rajauksiin, muttei ollut aikaa uppoutua aiheeseen, joten toivoin vain, että joku sen tekisi. Niin tekikin ja vieläpä tosi hyvin. Kiitos siis tästä artikkelista sekä rohkeudesta osallistua keskusteluun. Visualisointeja ja muotoilua käytetään ihan liian vähän meidän poliittisessa keskustelussa.
Duunari: Persujen tutkimuksessa ei punnittu sitä, kuka ansaitsee rahaa vaan ainoastaan sitä, kuinka paljon kukakin ”maksaa”. On vain ja ainoastaan johdonmukaista sisällyttää vanhukset. Se on perussuomalaisen ekonomismin mukaista.
http://professorinajatuksia.blogspot.fi/2015/04/suomen-perustan-laskelman-puutteet.html
Kiitos tästä perusteellisesta tutkimuksesta ja siitä, että olet osoittanut Persujen raportin tarkoituksenperäisyyden osoittaa maahanmuuttajat menoeränä kansantaloudessamme. Itsekkin ihmettelin, että miten tämä voi olla mahdollista, ja mietin, kun mm maassamme asuvista somaleista/ somalin kielisistä on yli 50% alaikäisiä, että ainahan meidän peruskoululaiset ovat menoerä ennenkuin kasvavat ja pääsevät töihin.
Toivoisin, että lähetät oheisen raporttisi myös YLE:lle ja muulle medialle, jotta osaavat korjata ja oikaista asian uutisoinnin oikein, että itse asiassa maahanmuuttajien nettovaikutus talouteemme on positiivisempi kuin suomalaissyntyisten, niinkuin kirjoitat.
”Myöskään pakolaisia ei Suomeen oteta siksi, että he hyödyttäisivät julkista taloutta, vaan koska on oikein auttaa hädänalaisia.”
Tutkimuksen mukaan suurin mamukulutaakka veronmaksajille ovat somalialaiset.
Edellä olevaan lainaukseen liittyen Suomessa lienee n. 16000 somalia, mutta TOISSIJAISEN SUOJELUN PERUSTEELLA, HUMANITÄÄRISESTÄ SYYSTÄ TAI MUUSTA (EI SUOJELU) SYYSTÄ OLESKELULUVAN SAANEET EIVÄT OLE PAKOLAISIA.
Virallinen pakolaisstatus ja pakolainen on määritelty kansainvälisesti, niin YK:n pakolaissopimuksessa, EU:n pakolaissäädöksessä/direktiivi ja Suomen ulkomaalaislaissa.
TOISSIJAISEN suojelun perusteella ja humanitäärisistä syistä oleskeluluvan saaneet ovat yleiskielessä sosiaalisia maahantulijoita eli elintasopakolaisia.
Ihan vaan tutkijana kommentoisin, ettei tutkimusraportin rakenne tällainen ole. Epäselvä ja hajanainen teksti. Ihan samaa tasoa kuin persujen soopa, tällaisten juttujen tieteellinen painoarvo on nolla. Tää muistuttaa mielipidekirjoitusta ja voi vain mietiä, miksi metodia edes koetetaan sepustaa, kun sitä ei ole, saati lähteitä listata, kun sitä ei tehdä ollenkaan systemaattisesti. Menkää vaikka kapakkaan väittelemään, keskustelun taso on sitä luokkaa vitun urpot
Opettajalle, ei voi sanoa että maahanmuuttajien nettovaikutus kansantalouteen olisi negatiivinen tai positiivinen. Siihen vaikuttaa tuhat muuttujaa, kuten keistä tarkkaanottaen puhutaan, ko ryhmän maahanmuuton syy, koulutustaso, ryhmän koko, maassaolon kesto, sukupuolijakauma jne jne. Eli mainitsemasi iän lisäksi moni muukin asia vaikuttaa. Ks vaikka http://www.vatt.fi noin aluksi. Valtioneuvosto, SAK, EK, Euroopan komissio, Eurostat ja tietenkin alan tutkijat – NE raportit toivoisi edes jonkun lukevan, mutta antaa pienten ihmisten leikkiä leikkejään ja käydä tällaista keskustelua sitten.
Maahanmuuttujathan eivät jää koskaan eläkkeelle; siksi he ovat yhteiskunnalle edullisempia. KELA (valtio) ei myös koskaan maksa heidän eläkkeitään, koska he ovat itse säästäneet ne työeläkejärjestelmän piirissä. Tästä aihetuu ”silmänkääntötemppu”.
Olen tutkimuksen laatija Samuli Salminen. Vastaan Juuso Koposeen esittämään kritiikkiin ainakin aluksi lyhyesti, sillä Koposen tekstissä esitetään väitteitä tutkimuksesta johdettavista tuloksista, jotka eivät pidä paikkansa ja joihin haluan puuttua siksi mahdollisimman nopeasti.
Kommentoin Koposen tekstissä 2 asiaa:
1. Käytettyä työikäisten luokitusta ja 2. Koposen saamia ”absurdeja tuloksia”.
1. Tutkimuksen I osassa eli toteutuneissa julkisen talouden tuloissa ja menoissa käsittelen pääasiassa työikäisiä. Tähän on kaksi syytä: käsitteellinen mielekkyys sekä tutkimuskirjallisuuden seuraaminen.
Käsitteellisellä mielekkyydellä viittaan siihen, että ei ole mielestäni järkevää vertailla työikäistä ”aktiiviväestöä” muun ikäiseen väestöön eli alle 20-vuotiasiin ja toisaalta yli 62-vuotiaisiin.
Mitä tulee tutkimuskirjallisuuteen, tutkimuskirjallisuudessa paljon puhuttu OECD (2013) käyttää 15-64-vuotiaita vertailuissaan, VATT (2014) käyttää juuri 20-62-vuotiaita mallintaessaan työikäisten vaikutuksia julkiseen talouteen. Malli on nk. elinkaarivaikutusten malli, jollaiset laadin itse tutkimuksen II osassa. Käytän tutkimuksen I osassa, joka käsittelee vain toteutuneita tuloja ja menoja tuota 20-62-vuotiaiden haarukkaa, jotta se olisi mahdollisimman vertailukelpoinen VATT:n tutkimuksen kanssa sekä oman tutkimukseni II osan kanssa.
Mikäli käyttäisin työikäisistä 15-64-vuotiaiden haarukkaa, niin se tuottaisi maahanmuuttajille heitä yhdessä käsiteltynä todennäköisesti vielä negatiivisemman yhden kokonaisluvun kuin, mitä nyt on tutkimuksessa — myös suhteessa Suomessa syntyneisiin. Tämä siis sillä oletuksella, että maahanmuuttajia on 15-19-vuotiaissa suhteellisesti Suomessa syntyneitä enemmän ja että 15-19-vuotiaiden julkisen talouden nettovaikutukset ovat keskimäärin negatiiviset.
Lisäksi tutkimuksessani mainitsemastani ”tärkeästä kirjallisuudesta” Wadensjö ja Orrje (2002) käsittelevät julkisen talouden toteutuneita nettovaikutuksia lähinnä 19-64-vuotiailla, Bratsberg et. al (2010) 20-64-vuotiaita ja Hinte ja Zimmermann (2014) toteutuneita saatuja sosiaalietuuksia Saksan osalta 18-64-vuotiailla ja Tanskan osalta 18-66/18-59-vuotiailla.
Tutkimuskirjallisuus löytyy raportin sivulta 92:
http://www.suomenperusta.fi/wp-content/uploads/2015/04/Maahanmuutot-ja-Suomen-julkinen-talous-osa-1-toteutuneet-julkisen-talouden-tulot-ja-menot.pdf
2. Koposen ”absurdit luvut”
Koponen esittää tutkimuksen sivun 82 keskiarvot oikein tekstissään. Jotta keskiarvoista saadaan oikeat summaluvut, ne pitää kuitenkin kertoa oikeilla henkilölukumäärille. Sivun 82 taulukon oikeat henkilölukumäärät on esitetty tutkimuksen liitetaulukossa 1 sivulla 97. Kertomalla sivun 82 taulukon keskiarvot liitetaulukon 1 henkilölukumäärillä päästään oikeisiin summalukuihin. Sen sijaan kertomalla sivun 82 taulukon keskiarvot joillain mielivaltaisilla henkilölukumäärillä, päästään sen sijaan ”absurdeihin lukuihin”, kuten Koponen tekee tekstissään.
Samuli Salminen
samuli.salminen@helsinki.fi
En tajuaa tälläista tutkimusta ollenkaan? Miten voidaan olettaa että maahanmuuttaja voisi tuoda yhtä paljon lisäarvoa kuin härmäläinen. Onhan selvää että maahanmuuttajalla on aika olemattomat mahdollisuudet saada töitä verrattuna perussuomalaisiin. Sama kuin todistaisi että invalidi ei pysty juoksemaan 100m yhtä lujaa kuin terve!
Lisään vielä tarkennuksena, että tutkimuksen toisessa osassa, elinkaarivaikutuksissa, en keskity — eikä tutkimuskirjallisuudessa keskitytä — vain työikäiseen väestöön. Siinä vaikutukset lasketaan kokonaisten elinkaarien yli, joten siinä ei tule samaa vertailtavuusongelmaa kuin olisi toteutuneissa vaikutuksissa verrattaessa työikäistä väestöä alle 20-vuotiaisiin sekä yli 62-vuotiaisiin. Otan huomioon tuossa tutkimuksen toisessa osassa paitsi maahanmuutot niin myös maastamuuttojen (Suomesta) vaikutukset. Tutkimuksen toisessa osassa noudattanen samanlaista eläkemallia, mitä VATT (2014) noudattaa.
Samuli
Ja miten edes voidaan verrata meidän kantasuomalaisten aiheuttamia kuluja maahanmuuttajiin? Veroja maksetaan sen takia että me saamme palveluja kotimaassamme ja että meidän lapsemme, vanhuksemme ja meidät työikäisetkin hoidetaan siten että pärjäämme työ-, ja yritysmaailmassa. SITÄ VARTEN ME TÄÄLLÄ ELÄMME JA MAKSAMME VEROJA, emme sen takia että tänne raahataan tyhjäntoimittajia toiselta puolelta(kin) maapalloa loisimaan ja saastuttamaan maatamme.
Kamalaa rasismia. Voin pahoin tällaisten ”tutkimusten” vuoksi. Miksi tällaisia julkaistaan? En ole kuuna päivänä opettajan työssäni törmännyt näin vastenmieliseen ihmisvihaan ja ihmisarvon aletamiseen. Hävetkää! Ja muistakaa äänestää sydämenne sijainnin ja ruohon värin mukaisesti, rakkaat ei-rasistiset kanssaihmiseni.
”Hohhoijaa kirjoitti 2015-04-06 klo 18:18:
Ihan vaan tutkijana kommentoisin, ettei tutkimusraportin rakenne tällainen ole. Epäselvä ja hajanainen teksti. Ihan samaa tasoa kuin persujen soopa, tällaisten juttujen tieteellinen painoarvo on nolla. Tää muistuttaa mielipidekirjoitusta ja voi vain mietiä, miksi metodia edes koetetaan sepustaa, kun sitä ei ole, saati lähteitä listata, kun sitä ei tehdä ollenkaan systemaattisesti. Menkää vaikka kapakkaan väittelemään, keskustelun taso on sitä luokkaa vitun urpot
TUTKIJA kirjoittaa tällaista tekstiä?! ”Vitun urpot”? Jo on tutkijoiden taso alhainen!
”maahanmuuttajien vaikutus julkiseen talouteen on positiivisempi kuin suomalaissyntyisten”, tuolla ei ole mitään väliä jos se on silti negatiivinen ja täten huonontaa taloustilannetta entisestään.
Hei Samuli! Kiitos mielenkiintoisesta tutkimuksesta ja osallistumisesta keskusteluun.
Odotan suurella mielenkiinnolla tutkimuksen kakkososaa.
En selvästikään osannut selittää kritiikkini ydinpointtia riittävän selkeästi. Ehkäpä asia selkiytyy näin keskustelun kautta.
1. Tuo 20–62 vs. 15–64 -kysymys on sivujuonne, jonka olisin hyvin voinut jättää mainitsemattakin. Olen toki tietoinen VATT:n tutkimuksesta, mutta esimerkiksi Tilastokeskuksen avoimissa aineistoissa käytetään pääosin tuota 15–64-ryhmittelyä. Lisäksi selvityksessä käytetään kahta eri ikärajausta, 20–62 ja 7–70, joka heikentää jonkin verran jo vertailtavuutta tutkimuksen sisälläkin. Tämä ei ole kuitenkaan se olennainen pointti…
2. …vaan varsinainen pointti on siis tuo vanhempien ikäluokkien rajaaminen tarkastelusta pois. Ymmärsin toki, että sivun 97 liitetaulukosta ilmenevät eri ryhmiin kuuluvien määrät ikäluokassa 20–62 vuotta, mutta minua kiinnosti miltä luvut näyttävät kun laskelmaan otetaan mukaan myös muut kuin työikäiset. Verrattaessa maahanmuuttajia kokonaisuutena kantaväestöön olennainen erohan on, että kantaväestössä eläkeläisten osuus on paljon suurempi, ja juuri väestön eläköitymistä on käytetty perusteena työperäisen maahanmuuton lisäämiselle. Olet laskenut nettovaikutuksen myös eläkeläisille, joten jos laskelmat ovat kohdallaan ja Tilastokeskuksen avoimista aineistoista taas löytyy tiedot työllisten, työttömien, opiskelijoiden, eläkeläisten ja muiden määrille ikäluokassa 15 vuotta täyttäneet kielten, kansallisuuksien ja kuntien mukaan, joten näiden yhdistäminen onnistuu simppelillä kertolaskulla.
Ymmärrän toki senkin, että 20–62-vuotiaille eläkeläisille laskettu nettovaikutus saattaa olla eri kuin yli 62-vuotiaiden eläkkeiden nettovaikutus. Työhypoteesi kuitenkin on, että jos ero on, niin vanhempien eläkeläisryhmien nettovaikutus on nuorempia negatiivisempi pitempään kerrytetyn ja siten suuremman työeläkkeen sekä suremman sairaanhoito- ja hoivapalvelujen tarpeen vuoksi. Näin uskalsin olettaa, että 20–62-vuotiaiden eläkeläisten lukujen käyttö myös vanhempien eläkeläisten nettovaikutuksen likiarvona ei vääristäisi tulosta ainakaan vähän eläkeläisiä sisältäville maahanmuuttajaryhmille edullisempaan suuntaan.
En aivan ymmärtänyt raportin luvun 7 lukujen laskentatapaa. Oletko siinä siis A) laskenut toteutuneet tulot ja menot ryhmässä 15–70 erikseen, vai onko B) kokonaisluvut laskettu kertomalla 20–62-vuotiaiden nettoluvut henkeä kohden 15–70-vuotiaiden henkilömäärillä (ja lisäämällä 7–14-vuotiaiden osalta peruskouluopetuksen menot)? Vai jotain ihan muuta? Jos A, niin laskelmastahan voidaan selvittää miten 63–70-vuotiaiden eläkeläisten nettovaikutus eroaa 20–62-vuotiaista. Jos taas B niin sehän on täsmälleen sama metodi jota olen itse käyttänyt.
* * *
Nimimerkille ”Hohhoijaa” samalla vaivalla sellaiset terveiset, että kyseessä on tosiaan blogipostaus, ei tutkimusraportti. Tutkimusraportti ei synny muutaman päivän iltapuhteina, enkä ole tutkija, joten ei välttämättä syntyisi minulta vaikka enemmänkin aikaa olisi käytettävissä. Vertaus mielipidekirjoitukseen lienee siis sikäli ihan kohdillaan. Lähteitä ja metodia on pyritty avaamaan lähinnä läpinäkyvyyden nimissä, jotta kiinnostunut lukija pystyisi halutessaan kriittisesti arvioimaan laskelmien toteutustapaa. Vertaisarviointuun julkaisuun riittävä taso ei ole ollut tavoitteena.
’appo’ halusi kertoa että maahanmuuttajia ja ”kantasuomalaisia ei voi verrata keskenään: ”Sama kuin todistaisi että invalidi ei pysty juoksemaan 100m yhtä lujaa kuin terve!”
Ensinnäkin sanoisin että olipas vertaus – se kertoo lausujastaan kaiken tarvittavan.
Sitten huomauttaisin että urheilevista invalideista löytyy rutkasti porukkaa, jotka peittoavat keskiverto”terveet” kuusinolla hyvinkin eri tavoin.
Terolle terveisiä, että Virossa käyneenä olen huomannut vammaisten läsnäolon monella työpaikalla. Vammaisten työssäolossa ei ole mitään vikaa, mutta jos Viroonkin tulisi maahanmuuttajia, loppuisi monelta vammaiselta työ. Tämä lienee absurdia ajatella, miten köyhään maahan tulisi lisää työntekijöitä köyhästä valtiosta?
Ei muuten kovin moni työnantaja lämpene vammaisen työhön ottamiseen, saahan sitä julkisesti sanoa lämpimikseeen aina parhain päin, mutta totuus on eri mitä julkisesti sanotaan.
Velkarahalla Suomessakin tempputyöllistetyillä alkaa olla vaikeuksia saada työtä kun velansaanti loppuu. Miksi köyhän maan on pitänyt ottaa elätettäviä maahanmuuttajia ja halpatyövoimaa, kun työttömiä on nykyään niin paljon?
Puhut otsikossa silmänkääntötempusta mutta itse vedät sellaisen puliveivauksen jossa ei ole mitään järkeä.
Ensinnäkin et voi tietenkään verrata erimuotoisia väestöpyramideja tuolla tavalla. Jos tuolle linjalle lähdetään niin silloin pitää laskea ihmisen koko elinkaaren kustannusvaikutus. Kyllä ne maahanmuuttajatkin lopulta eläköityy jolloin näiden osalta ei tule minkäänlaisia kustannussäästöjä. Ainoat kustannussäästöt voi edes teoriassa tulla siitä että maahanmuuttaja on saanut koulutuksen ennen kuin muuttaa Suomeen. Eläkekustannuksissa maahanmuutto ei koskaan tuo minkäänlaisia säästöjä. Jos maahanmuuttaja tekee työtä Suomessa niin eläkevastuut ovat täysin samat kuin muillakin. Edes muutto Suomesta pois eläköitymistä ennen ei katkaise tätä vastuuta. Eläkkeet maksetaan Suomesta pois muuttaneillekin.
Jos vertaillaan koko elinkaarta niin maahanmuuttajien kustannusvaikutus tulee olemaan vielä tätäkin tutkimusta suurempi. Tähän lopputulokseen on tullut mm. kuuluisa OECD:n tutkimus. Maissa joissa on jo vuosikymmenten maahanmuuttokokemus ovat vielä enemmän tappiolla mm. juuri siitä syystä että maahanmuuttajatkin jäävät lopulta eläkkeelle ja maahanmuuttajien lapsia on kalliimpi kouluttaa pelkästään kieliongelmien takia.
Maahanmuuttaja joka ei edes työuransa aikana ole nettopositiivinen ei tietenkään paranna huoltosuhdetta edes eläkkeiden osalta millään tavalla. Päinvastoin tällainen kuormittaa systeemiä entisestään. Väestöpyramidin muoto ei tietenkään vaikuta millään tavalla siihen onko ihminen elinaikanaan nettosaaja vai nettomaksaja. Jos ihminen on työuransa aikana nettosaaja niin mitä enemmän näitä on sitä raskaampaa se on julkiselle sektorille vaikka väestöpyramidi näennäisesti oikenisikin.
Ja noissa sinun ”absurdeissa luvuissa” ei ole senkään vertaa järkeä. Ensinnäkin Suomessa 75% eläkkeistä maksaa tällä hetkellä työssä olevat eläkemaksuistaan. 25% tulee rahastoiduista sijoitustuotoista. Toiseksi näistä eläkemaksuista maksaa 70% työnantaja. Loput maksaa työntekijä. Työnantajan eläkemaksujahan ei tässä tutkimuksessa olla huomioitu kuin osin yli 70-vuotiaiden kohdalla. Mutta ei eläkemaksuja voi tällä tavalla huomioidakaan. Ainoa tapa huomioida nämä on nimenomaan elinkaarimalli jossa katsotaan onko eläkeläinen maksanut oman eläkkeensä oman työuransa aikana työtä tekemällä. Tällöinkin eläkemaksuthan ovat menneet käytännössä edellisen sukupolven eläkkeisiin.
Ja lopuksi tuolla 31 miljardin alijäämällä ei ole mitään merkitystä minkään kanssa. Suomessa kerätään melkoinen määrä muitakin veroja ja maksuja joita tässä tutkimuksessa ei nimenomaan olla huomioitu. Pelkästään ALV:sta, yhteisöverosta ja valmisteveroista tulee jo 27 miljardia verotuloja jotka ei näy tässä tutkimuksessa millään tavalla. Eikä noita kuulukaan näkyä. Kaikki nuo on lopulta jyvittyneet BKT:n sisään sillä suhteella jonka yksityishenkilöt työllään ja siitä saadulla palkalla tai pääomatuloillaan ovat aikaansaaneet.
Tottakai yksityishenkilöiden kumulatiivinen nettovaikutus pitääkin olla näillä luvuilla negatiivinen jopa koko elinkaaresta mitattuna. Muussa tapauksessa kaikki muut verot ja maksut joita yksityishenkilöt ei virallisesti maksa pitäisi olla nolla Suomessa.
Päivystävä desantti ei ole tainnut lukea tutkimusta kovin huolellisesti. ALV ja valmisteverot on laskelmassa huomioitu. ”Estimaatit henkilöiden maksamista välillisistä veroista sisältyvät tutkimukseen. Välillisillä veroilla tarkoitan tässä tutkimuksessa sekä arvonlisäveroja että valmisteveroja.” (s. 9)
Työnatantajan eläkemaksujen huomioiminen on ilmaistu niin epäselvästi, että minulle ainakin jäi hämäräksi millä tasolla ne ovat laskelmassa mukana, mutta nyt kun vielä kertalleen tarkistin, mitä tutkimuksessa on asiasta kirjattu, vaikuttaa siltä, että ne on jätetty noiden 20–62 -vuotiaiden henkilökohtaisista laskelmista pois ja jotenkin (mutta millä tavalla?) huomioitu 7–70-vuotiaiden kokonaislaskelmassa. Jos näin, tämä selittää merkittävän osan (n. 17 miljardia) tuosta 31,6 miljardin aukosta laskelmassa. Työnantajan eläkemaksut ovat millä hyvänsä normaalilla laskentatavalla osa työntekijän verokiilaa, joten niiden pois jättäminen on varsin kummallinen ratkaisu.
Väite siitä, että eläkkeistä 25 % maksettaisiin rahastoitujen sijoitusten tuotoilla ei pidä paikkaansa. ETK:n raportista Työeläkkeiden rahoitus vuonna 2011 ilmenee, että eläkerahastojen tuotto oli vuonna 2011 itse asiassa negatiivinen, ja että tuonna vuonna eläkemaksuista isompi osuus rahastoitiin kuin mitä rahastoista maksettiin eläkkeisiin. Eläkemaksut olivat 21,9 miljardia, josta 17,8 mrd käytettiin suoraan eläkkeiden maksuun, 3,6 mrd rahastoitiin ja 0,5 mrd meni hoitokuluihin. Eläkkeitä maksettiin 20,4 mrd, josta siis 17,8 mrd suoraan eläkemaksuista ja 2,6 mrd rahastoista. Rahastoihin siis laitettiin enemmän rahaa kuin sieltä otettiin eläkkeiden maksamiseen.
Ilman sen kummempia kiihkoiluja voi hyvin todeta, ettei Suomi ole kovinkaan vetovoimainen maa työperäiselle maahanmuutolle, mutta erittäinen mielenkiintoinen ja haluttu kohde ihmisille, joilla ei ole aikomustakaan ”rakentaa” yhteiskuntaa. Ja näitähän pakkautuu pääkaupunkiseudulle ja isoihin kaupunkeihin.
Vetovoimatekijät ovat ihan muut, kuin työpaikan saanti ja työnteko. Siitä ei pääse yli eikä ympäri, vaikka kuinka selittäisi. Tulevaisuudessa tämä voi olla vielä isommassa mittakaavassa oleva ongelma, joten hyvä kun asiasta uskalletaan puhua jo nyt.
Moikka,
Sivun 8 kuvaajassa taas kerrotaan selkeästi (ainakin minusta), mistä tutkimuksen tulot koostuivat, eikä siinä mainita esimerkiksi arvonlisäveroa.
Toinen asia, joka itseäni tuossa tutkimuksessa hämäsi, on laskea maahanmuuton kustannukseksi esimerkiksi terveydenhuollon kustannuksia. Tämä ihan siksi, että voisi arvioida, paljonko maahanmuuttajien määrä oikeasti lisäävät kuluja vai lisäävätkö lainkaan. Jos esimerkiksi Suomesta yhtäkkiä poistettaisiin kaikki somalit, niin paljonko kulut putoaisivat terveydenhuollossa?
Minä en usko sen lukeman kovinkaan dramaattisesti putoavan, sillä meillähän on jo nyt aliresurssointi terveydenhuollossa, joka johtaa väistämättä jonoihin (odotusajat ovat joissakin asioissa hyvinkin pitkiä). Resurssimäärä ei siis ole suoraan suhteessa ihmisten lukumäärään, jolloinka ihmisten määrän putoaminen ei vähentäisikään kustannuksia 1:1. Tämän vuoksi kulujen määrittely maahanmuutosta johtuvaksi vaatisi minusta paremman estimaatin.
Jos siis haluaisi laskea tarkasti maahanmuuton kustannuksia sinällään, tulisi se myös laskelmissa näkyä (=mikä on puhtaasti maahanmuuttoon liittyvä meno, joka ilman maahanmuuttoa poistuisi).
Myös tulojen laskussa tulisi olla yhtä lailla tarkempi: ei voi vain jättää jotain pois, sillä se vaikuttaa väistämättä siihen, että miinuslukemista tulee suurempia ja tämä lienee kai tuossa tutkimuksessa ollut se oleellinen tavoitekin: saada mahdollisimman huomat miinuslukemat, jotta maahanmuuttoa voisi mollata. Plussamerkkisinä nuo erot per etnisyys eivät olisi läheskään niin raflaavat kuin miinusmerkkisinä.
Mutta joo. Kiitos erinomaisesta blogauksesta, se tuli tarpeeseen.
Oho.
Lukihäiriö iski. Kommenttini kohta ”Sivun 8 kuvaajassa taas kerrotaan selkeästi (ainakin minusta), mistä tutkimuksen tulot koostuivat, eikä siinä mainita esimerkiksi arvonlisäveroa”, on oikeasti virheellinen.
Kyllä se tuossa kuvaajassa mainitaan ’välillisenä verona’.
Pitää lukea uudelleen, hartaammin ja tarkemmin, niin välttyy noloilta kommenteilta.
Tämäkin juttu on taas kirjoitettu täyteen mielipiteitä ja unohdettu varsinainen asia.
Tarkoitus on selvittää mitä tämäkin asia maksaa. Ei verrata paljonko joku muu maksaa tai ottaa kantaa miksi maahanmuuttajia saa tai ei saa tulla Suomeen.
Tutkimus on tutkimus eikä se ota kantaa. Aika uskomatonta että näin laajaan aineistoon perustuvaa tutkimusta väitetään huonoksi ja ruvetaan itse laskeskelemaan taskulaskimella asioita mitä ei edes ymmärretä.
Todella heikko avautuminen. Tämä ” tutkielma ” on kaikkine puutteineen, vain yksi mielipide muiden joukossa, ei mitään muuta.
Eli siis Suomalaisia työttömiä ei tarvita töihin? Mitä me työttömät teemme? Pysymme työttöminä, jotta Suomi voisi paremmin? Ymmärsinkö oikein?
HYVÄ TUIRE.piti kirjoittaa just jotain samanlaista,eiköhän meidän vanhukset oo maksanu ihan perkeleesti veroja tänne
1. Tuo 20–62 vs. 15–64 -kysymys on sivujuonne, jonka olisin hyvin voinut jättää mainitsemattakin. Olen toki tietoinen VATT:n tutkimuksesta, mutta esimerkiksi Tilastokeskuksen avoimissa aineistoissa käytetään pääosin tuota 15–64-ryhmittelyä. Lisäksi selvityksessä käytetään kahta eri ikärajausta, 20–62 ja 7–70, joka heikentää jonkin verran jo vertailtavuutta tutkimuksen sisälläkin. Tämä ei ole kuitenkaan se olennainen pointti…
20-62-vuotiaat tavoittavat mielestäni paremmin töissä olevan väestön kuin 15-64-vuotiaiden luokka. Lisäksi se on VATT:n käyttämä määritelmä. Seuraan tutkimuksessani muutenkin varsin paljon VATT:n esimerkkiä. Lisäksi Matti Sarvimäen muut tutkimukset, jotka perustuvat suomalaisiin rekisteriaineistoihin,
ovat ollet tutkimukseni kannalta ensiarvoisen tärkeitä esimerkkejä. Ja lähes kaikki tulokset esitän vain 20-62-vuotiaille, koska siinä ovat vertailussa työikäiset — tutkimukseni ensimmäisen osan kiinnostuksenkohde.
2. …vaan varsinainen pointti on siis tuo vanhempien ikäluokkien rajaaminen tarkastelusta pois. Ymmärsin toki, että sivun 97 liitetaulukosta ilmenevät eri ryhmiin kuuluvien määrät ikäluokassa 20–62 vuotta, mutta minua kiinnosti miltä luvut näyttävät kun laskelmaan otetaan mukaan myös muut kuin työikäiset. Verrattaessa maahanmuuttajia kokonaisuutena kantaväestöön olennainen erohan on, että kantaväestössä eläkeläisten osuus on paljon suurempi, ja juuri väestön eläköitymistä on käytetty perusteena työperäisen maahanmuuton lisäämiselle. Olet laskenut nettovaikutuksen myös eläkeläisille, joten jos laskelmat ovat kohdallaan ja Tilastokeskuksen avoimista aineistoista taas löytyy tiedot työllisten, työttömien, opiskelijoiden, eläkeläisten ja muiden määrille ikäluokassa 15 vuotta täyttäneet kielten, kansallisuuksien ja kuntien mukaan, joten näiden yhdistäminen onnistuu simppelillä kertolaskulla.
Kuten ”päivystävä desantti” jo tuossa aiemmin totesi, ja kuten olen jo aiemmin ilmaissut itseni, toteutuneiden tulojen ja menojen kohdalla on mielekästä vertailla vain työikäistä väestöä keskenään. Mikäli tarkastellaan työikäistä ja ei-työikäistä väestöä samaan aikaan, silloin on syytä käyttää elinkaarimalleja. Näiden laatiminen muodostaa tutkimuksen toisen osan.
Ymmärrän toki senkin, että 20–62-vuotiaille eläkeläisille laskettu nettovaikutus saattaa olla eri kuin yli 62-vuotiaiden eläkkeiden nettovaikutus. Työhypoteesi kuitenkin on, että jos ero on, niin vanhempien eläkeläisryhmien nettovaikutus on nuorempia negatiivisempi pitempään kerrytetyn ja siten suuremman työeläkkeen sekä suremman sairaanhoito- ja hoivapalvelujen tarpeen vuoksi. Näin uskalsin olettaa, että 20–62-vuotiaiden eläkeläisten lukujen käyttö myös vanhempien eläkeläisten nettovaikutuksen likiarvona ei vääristäisi tulosta ainakaan vähän eläkeläisiä sisältäville maahanmuuttajaryhmille edullisempaan suuntaan.
Mikäli käytät noita 20-62-vuotiaille eläkeläisille tutkimuksessa laskettuja keskiarvoja omiin laskuihisi, muistutan vain, että silloin käyttämäsi menetelmät ovat sinun omiasi. Ainoat tutkimukseni menetelmien tuottamat tulokset löytyvät itse tutkimuksesta. Tulokset syntyvät käytössäni olevasta laajaste rekisteriaineistosta.
En aivan ymmärtänyt raportin luvun 7 lukujen laskentatapaa. Oletko siinä siis A) laskenut toteutuneet tulot ja menot ryhmässä 15–70 erikseen, vai onko B) kokonaisluvut laskettu kertomalla 20–62-vuotiaiden nettoluvut henkeä kohden 15–70-vuotiaiden henkilömäärillä (ja lisäämällä 7–14-vuotiaiden osalta peruskouluopetuksen menot)? Vai jotain ihan muuta? Jos A, niin laskelmastahan voidaan selvittää miten 63–70-vuotiaiden eläkeläisten nettovaikutus eroaa 20–62-vuotiaista. Jos taas B niin sehän on täsmälleen sama metodi jota olen itse käyttänyt.
Olen laskenut 15-70-vuotiaat erikseen.
Kiinnostaisi tietää euromäärä mikä menee vastaanottokeskuksien rahoittamiseen ja paljonko euroja kuluu tuhansiin ”mamuhyysäriammatteihin” ?
Hei,
kiitos analyysistä! Käytin viitisen minuuttia tämän aineiston tutkimiseen ja havaitsin aineistossa seuraavan mielenkiintoisen seikan. Kirjoittaja vertaa ”kotimaisia kieliä puhuvia” kantasuomalaisiin. Haluaisin tässä kohtaa tuoda esille, että tämä oletus ei liene kovin järkevä? Aineiston mukaan Ruotsin kieltä puhuvat ovat suuri maahanmuuttajaryhmä ja aiheuttavat -10.315e nettokustannukset henkilöä kohden. Tämä kuuluu somalialaisten jälkeen heti seuraavaan. En usko, että nämä henkilöt ovat ”kotimaisia kieliä puhuvina” verrattavissa kantasuomalaisiin. Tulee mieleen, onko tämän tutkimuksen oletukset asetettu tavoitteen näkökulmasta? Saisinko kommentin Juusolta tähän? Halutaanko tässä Ruotsin kieltä puhuvia rinnastaa kantasuomalaisiin tarkoituksellisesti, jotta päästään tavoiteltuun lopputulokseen?
Hei,
lisäksi herää kysymys siitä, että tämä tutkimusongelma tarvitsisi jotain tilastollista analyysiä, esimerkiksi logistista regressioanalyysiä siitä, mikä on selittävien muuttujien selitysaste. Toisin sanoen julkisen sektorin kustannusten aiheutuminen ei voi supistua kysymykseen ”kotimaiset kielet vs. muut kielet”, koska taustalla on useita muita selittäviä tekijöitä. Eli myös kotimaisia kieliä puhuvien ryhmässä on taustalla heitä rasittava ikärakenne, jota ei mielestäni voi jättää tarkasteluun sellaisenaan. Pitäisi pyrkiä arvioimaan pelkästään kansalaisuuden vaikutusta ilman ikärakenteen muutosta, koska kotimaisia kieliä puhuvan väestön ikärakenne on fakta, johon poliittisella päätöksenteolla ei voi vaikuttaa. Sen sijaan maahanmuuton lisääminen tai vähentäminen lienee teoreettisella tasolla päätös, johon voi poliittisesti vaikuttaa. Eli Juuso saisiko kommenttia tästä? Kiitos ja palataan asiaan.
Alkuperäinen tutkimus käyttää siis maahanmuuttajastatuksen lähtökohtana syntymämaata, mutta koska tätä tietoa ei ole saatavissa avoimena aineistona, olen joutunu etsimään jonkin ”proxy” sille ja olen käyttänyt kieltä ja kansallisuutta. Tässä nimenomaisessa kysymyksessä ruotsin puhujista tämä ei muuta tulosta paljoakaan lainkaan: sekä suomen, että kotimaisten kielten yhteensä nettovaikutus on eurolleen sama, −7 039 €, Suomen kansalaisten taas –6 999 €. (Klikkaamalla grafiikan vasemmasta alakulmasta ”Näytä lista” pääsee tarkastelemaan kaikkien Tilastokeskuksen datasta löytyvien kieli- ja kansallisuusryhmien lukuja luettelona.)
Kehittyneemmästä tilastollisesta analyysistä, esimerkiksi regressioanalyysistä, olisi varmasti iloa. Itse en ole tutkija, joten jätän sellaisten laatimisen suosiolla ansioituneemmille tekijöille. Emmeköhän niitäkin tule näkemään tulevaisuudessa. Oman kirjoitukseni pontimena oli saada nopea vastine ulos ja hahmotella myös hieman, miltä tulokset näyttäisivät visuaalisessa muodossa, syvällisempi taas analyysi ottaa aikansa ja luulen, että menee pitkälle vaalien jälkeen ennen kuin näemme uutta akateemista tutkimusta aiheesta.
Perussuomalaisten ajatushautomo Suomen Perustan maahanmuuton vaikutuksia julkiseen talouteen käsittelevän raportin Maahanmuutot ja Suomen julkinen talous päätyi siihen lopputulokseen, että maahanmuutto kokonaisuutena aiheuttaa Suomelle 700 miljoonan vuosittaiset nettokustannukset. Mielestäni olisi kiinnostavaa tietää paljonko Suomelle negatiivisen maahanmuuton nettokustannukset ovat kokonaisuudessaan.
Huomasin tämän jutun kommenteista, että eräät lukijat pitävät numeroita rasistisina, eikä niillä saisi laskea. Onko näiden humanistien mielestä jotkin erityisen numerot rasistisia vai kaikki numerot? Matematiikka ja erityisesti tilastotiede taitaa myös olla rasistista, vai kuinka?
”Myöskään pakolaisia ei Suomeen oteta siksi, että he hyödyttäisivät julkista taloutta, vaan koska on oikein auttaa hädänalaisia.”
On vaan täysin naurettava ratkaisu siirtää kehitysmaista ne onnekkaimmat länsimaihin, kun samaan aikaan kehitysmaissa olisi tulijoita huomattavasti enemmän. Lisäksi kehitysmaiden väestöt kasvavat moninkertaisesti nopeammin kuin mitä länsimaat pystyisivät edes teoriassa vastaanottamaan.
Tilanne on siis aika puhtaasti ”kannetaan vettä kaivoon”-tyyppinen.
Antero Lyyra: ”Duunarin kommenttiin pieni korjaus: nykyisten eläkeläisten eläkkeet maksavat nykyiset työssäkäyvät. Nykyiset eläkeläiset maksoivat vanhempiensa eläkkeet.”
Suomalainen eläkejärjestelmä on osittain rahastoiva. Noin 1/4 menoista rahastoidaan ja ne ikäänkuin tulevat maksajan itsensä käyttöön eläkkeellä.