Ydintuho sateenkaaren väreissä – vai kuvio aallonkorkeudesta?

Fukushima-pelottelu

Sosiaalisessa mediassa on viime aikoina levinnyt artikkeleita, joissa väitetään jatkuvien radioaktiivisen veden päästöjen Fukushiman ydinvoimalasta ”myrkyttävän koko Tyynenmeren”. Jokseenkin kaikissa näissä artikkeleissa käytetään kuvituksena oheista Yhdysvaltain sään- ja valtamerentutkimusorganisaation NOAAn tekemää kuviota. Dramaattisen näköinen grafiikka todellakin nopeasti katsottuna vaikuttaa esittävän Japanista aina Pohjois- ja Etelä-Amerikan länsirannikoille asti leviäviä vaarallisen näköisiä virtauksia.

Itse asiassa kyseinen kuvio ei liity radioaktiivisuuteen mitenkään. Se esittää Tyynenmeren aallonkorkeuksia heti vuoden 2011 tuhoisan maanjäristyksen jälkeen, eli kuvaa, kuinka järistyksen aiheuttama tsunami eteni. (Tähän viitaa myös yksikön ”cm” käyttö kartassa Etelä-Amerikan kohdalle sijoitetussa asteikossa.) Alla sama kuvio rajaamattomana ja hieman suurempana, sekä NOAA:n tuottama toinen versio siitä. Urbaanilegendojen ja muiden huhujen todenperäisyyden selvittämiseen erikoistunut sivusto Snopes selittää artikkelissaan tarkemmin, mistä on kyse.

NOAA-Tsunami-plots

Miksi aallonkorkeuksia esittävä kuvio on päätynyt tämän paikkaansapitämättömän pelonlietsonnan välineeksi? Keskeinen syy lienee kuvan hurja väriskaala, jonka katsoja assosioi helposti epätoivottaviin asioihin kuten myrkkyihin ja säteilyyn. Liuku räikeästä vihreästä punaisen kautta intensiiviseen purppuraan näyttää suorastaan hehkuvan tuhoisaa energiaa. Kun kuva irroitetaan alkuperäisestä yhteydestään, muodostuu sen vahvimmaksi viestiksi voimakas ja uhkaava vaikutelma mereen leviävistä ”saasteista”. NOAA:n logo yläkulmasta antaa kuvalle uskottavuutta ja onnettomasti taustaan hukkuva asteikko jää huomioitta. Neutraalimmalla väriskaalalla toteutettuna kuva tuskin olisi päätynyt huijauksen välikappaleeksi. Ohessa pikainen kokeilu, jossa kuvion väriskaalaa on muutettu hillitymmäksi ja taustakartta haaleamman sävyiseksi.

NOAA-Tsunami-plot2_edit

 

Voisiko Fukushiman vuoto edes teoriassa saastuttaa koko Tyynenmeren alueen? Ei. Asia selviää pienellä laskuharjoituksella.

Merivesi sisältää luonnostaan monia radioaktiivisia aineita. Yksinkertaisuuden vuoksi huomioimme laskelmassamme niistä vain uraanin, jota merivedessä on keskimäärin 3,3 milligrammaa kuutiometrissä. Nopea laskutoimitus kertoo että Tyynenmeren 707,5 miljoonaan kuutiokilometriin vettä on uraania liuenneena jo entuudestaan 2 300 miljoonaa tonnia.

Fukushimasta on tähän mennessä vuotanut mereen 300 tonnia saastunutta vettä ja sitä on voimala-alueella säilytyksessä vesisäiliöissä vielä 400 000 tonnia lisää. Ydinvoimalan omistavan TEPCO-sähköyhtiön mukaan veden radioaktiivisuus on ollut enimmillään 580 000 Bq/l, mikä vastaa noin kolmea grammaa uraania litrassa. Mereen tähän mennessä vuotanut radioaktiivinen vesi sisältää siis korkeintaan 972 kiloa uraania vastaavan määrän radioaktiivisia aineita. Entäpä jos TEPCO pimentääkin tietoa ja mereen vuotaa koko ajan lisää radioaktiivista vettä? Kuinka pahasti meri saastuisi, jos voimalasta vuotaisikin tuo 300 tonnia saastunutta vettä päivittäin? Tarkastellaan tätä hieman liioiteltua skenaariota graafisesti:

Uraanigrafiikka2

Huom! Grafiikka päivitetty 16.10. Ks. kommentti artikkelin lopusta.

(Omien suositustemme vastaisesti kuviossa on käytetty kolmiulotteista valeperspektiiviä, koska vertailtavien lukujen ero on niin valtava, että niiden esittäminen pylväs- tai aluekuviolla veisi liikaa tilaa.)

Ei tietenkään ole hyvä asia, että mereen valuu radioaktiivista vettä, mutta on ilmeistä, ettei Fukushiman vuoto mitenkään pysty saastuttamaan koko Tyyntä valtamerta. Pahimmissa kuviteltavissa olevissa skenaarioissa paikallinen tuho Japanin rannikolla voi olla järkyttävä, mutta meren toisella laidalla amerikkalaisten tai australialaisten ei tarvitse missään olosuhteissa pelätä radioaktiivisen saasten kulkeutuvan heille asti. Tämän hetkisillä tiedoilla vuoto tulee luultavasti näkymään kohonneena radioaktiivisuudessa tietyissä Tyynenmeren kaloissa, mutta ei niissäkään kovin vaarallisissa määrin. Täällä Suomessa on lisäksi hyvä muistaa, että maaperämme vuoksi altistumme luonnostaan huomattavasti enemmän radioaktiiviselle säteilylle kuin esimerkiksi Yhdysvaltojen länsirannikon asukkaat.

Ehkäpä tästä kaikesta voidaan oppia se, että grafiikan tekijöiden kannattaa tarkoin harkita, millaisen mielikuvan heidän grafiikkansa asiayhteydestä irroitettuna voi synnyttää. Lukijoiden taas kannattaa pitää mielessä lähdekritiikki, etenkin ennen kuin dramaattisia grafiikoita lähdetään jakamaan eteenpäin.

Korjaus 16.10.: Alkuperäisessä tekstissä puhuttiin virheellisesti miljardeista tonneista kun tarkoitettiin miljoonia tonneja. Sama virhe toistui myös grafiikan mittasuhteissa, ja on nyt korjattu. Keskustelua  grafiikasta myös kommenteissa alla.

15 vastausta artikkeliin “Ydintuho sateenkaaren väreissä – vai kuvio aallonkorkeudesta?”

  1. Itse asiaa en kritisoi, mutta esittämistapaa kyllä. Jos yritetään sanoa, että Fukushiman säteily ei tule merkitsemään mitään Tyynenmeren suhteen, pitäisi nyt jotenkin tehdä jokin arvio siitä mikä raja pitäisi ylittää jotta se merkitsisi jotain. Nyt heitetään ilmeisesti täysin hatusta vertaus, paljonko uraania pitäisi olla jotta uraanipitoisuus nousisi 0.1 %. Kuulostaa vähältä ja kuutioiden vertaus näyttää hienolta, mutta jos en ole tutustunut asiaan, ei minulla ole mitään hajua siitä onko 0.001 %, 0.1 % tai 10 % lähempänä jotain järkevää rajaa. Vertaus ei siis sisällä mitään järkevää informaatiota asiaan jos suuruusluokalle ei anneta jotain merkitystä. Samoin uraani otettiin vertailukohdaksi täysin hatusta: voi olla että jokin muu radioaktiivisuuden lähde on huomattavasti merkittävämpi Tyynenmeren kokonaisradioaktiivisuuden suhteen, ja uraanilla ei joka tapauksessa ole paljoa merkitystä.

  2. Fukushimasta mereen pääsevästä radioaktiivisesta tavarasta merkittävin on cesium. Cesium kuuluu samaan kemialliseen ryhmään kuin litium, natrium ja kalium. Näitä on merivedessä paljon, varsinkin natriumia noin prosentti veden painosta (10 kilogrammaa natriumia tonnissa merivettä). Cesium ei siten pääse oikein mereneläviin kertymään natriumin viedessä sen paikan biologisissa prosesseissa.

    Cesium oli Tshernobylissä (ja Fukushiman lähistöllä) ongelma makeanveden alueella (maalla), missä se kertyi siksi helpommin biologisiin prosesseihin.

    Tätä voi verrata Talvivaaran sulfaattipäästöihin, jotka meren rannalla olisivat vain ”pisara meressä” (rikkiä noin kilogramma tonnissa merivettä).

  3. Mikko, ja tossa sun linkkaamassa artikkelissa sanotaan että pitoisuudet ovat nousseet 3%. Paljonkohan on esim. virhemarginaali ko. mittauksessa?

  4. Mikko, onko 3% paljon vai vähän?

    ”It is a compound that does occur naturally in nature, however, the levels of cesium found in the tuna in 2012 had levels 3 percent higher than is usual.”

  5. Mikolle:
    Se että säteily voidaan jäljittää tietystä lähteestä tulleeksi ei tarkoita sitä että kalat olisivat jotenkin sairaita tai syömäkelvottomia. Just saying.

  6. Onko sinulla pilkkuvirhe tuolla, 2,3 miljardia tonnia eikä 2300 miljardia tonnia.

  7. Ei tarvitse olla ollut kovinkaan paljon hereillä koulun maantiedon tunneilla tajutakseen tuon grafiikan selityksen tahalliseksi vääräksi tiedoksi. Nimittäin jos Fukushimasta todellakin valuisi jatkuvasti jätettä mereen, leviäisi se tietysti sen mukaan miten merivirrat sitä kuljettaisivat, eikä säteettäisesti niinkuin tuossa kuvassa. Pinnalla välittömästi tsunamin jälkeen kulkenut paineaalto on aivan toinen juttu.

  8. Kiitos tarkkaavaisuudesta Aki, todellakin tuollainen varsin hurja pilkkuvirhe oli luvuissa, piti siis olla miljoonia eikä miljardeja. Päivitin jutun tekstiin ja grafiikkaan oikeat luvut.

  9. Kysymyksiin siitä onko 0,1 % tai 3 % paljon tai vähän todettakoon että radioaktiivisuuden haitat lisääntyvät melko lineaarisesti säteilyaltistuksen myötä. Toisin kuin kasvua kasvulle -tyyppisissä ilmöissä joissa esimerkiksi 2 % ja 3 % vuosikasvun välillä on iso ero vaikka sadan vuoden aikajänteellä, lisääntyneen radioaktiivisuuden vaikutus toimii niin että jos kaloissa on 3 % enemmän radioaktiivisia aineita, niiden vaikutus ihmisiin on jokseenkin sama kuin jos kalankulutus lisääntyisi 3 %. Edelleenkin Tyynenmeren kalasta saa huomattavasti vähemmän radioaktiivista säteilyä kuin saisi esimerkiksi vastaavan määrän banaaneja syömällä. (Banaaneissa on luonnostaan radioaktiivisia aineita melko suuria määriä moniin muihin elintarvikkeisiin verrattuna, ei kuitenkaan niin paljoa että ne aiheuttaisivat terveyshaittoja.) Pieniä määriä radioaktiivisia hiukkasia on levinnyt Fukushimasta kaikkialle maailmaan, mutta vain voimalan lähialueilla pitoisuudet ovat niin suuria että niistä on terveydellistä haittaa. 0,1 % kasvu meren uraanipitoisuudessa taas merkitsisi uraanipitoisuuden kasvua 0,00000033 %:sta 0,00000033033 %:iin.

    Puhuimme alkuperäisessä postauksessa vain uraanista yksinkertaistamisen vuoksi. Todellisuudessahan uraani muodostaa vain häviävän pienen (n. 3 %) osan meriveden radioaktiivisuudesta, mutta ajattelimme että se on helpompi hahmottaa kuin abstrakti kokonaisradioaktiivisuus. Tyynenmeren kokonaisradioaktiivisuudeksi on arvioitu (http://www.physics.isu.edu/radinf/natural.htm) yli 8 000 eksabecquereliä (8 000 000 000 000 000 000 000 becquereliä). Merkittävin radioaktiivisuuden lähde merivedessä on kalium-40.

    Fukushimassa on mitattu saastuneesta vedestä radioaktiivisuutta *enimmillään* 580 000 becquereliä litrassa. Tällaista vettä pitäisi valua Tyyneen mereen 14 miljardia tonnia (eli 350-tuhatkertaisesti se määrä radioaktiivista vettä joka Fukushiman voimala-alueella on tällä hetkellä varastoituna) jotta se lisäisi veden kokonaisradioaktiivisuutta 0,1 %. Tässä tietysti oletetaan täydellinen sekoittuminen pohjaan asti, joka ei ole kovin realistinen skenaario sekään. Mutta pelkästään siihen että metrin paksuisen pintakerroksen radioaktiivisuus saataisiin kasvamaan 0,1 % koko Tyynenmeren alueella tarvittaisiin 3,5 miljoonaa tonnia pahasti saastunutta vettä.

    Tämän artikkelin pointti ei ole väittää, ettei ydinvoimaan liittyisi riskejä tai että Fukushimassa tapahtunut onnettomuus ei olisi vakava. Sen sijaan haluamme herättää keskustelua siitä, miksi ihmisiä on niin helppo huijata grafiikalla, jonka saatetekstin pitäisi lukion fysiikanopinnoilla ymmärtää olevan täyttä pötyä kun vähän ajattelee mittakaavaa. Samankokoinen onnettomuus vaikkapa Sosnovyi Borin ydinvoimalaitoksessa Suomenlahden etelärannikolla saattaisi aiheuttaa vakavia haittoja lahden molemmilla rannoilla, mutta Tyynessämeressä on vettä 640-kertainen määrä Suomenlahteen verrattuna joten yksittäinen ydinonnettomuus ei mitenkään pysty saastuttamaan koko merta.

  10. ”Tyynessämeressä on vettä 640-kertainen määrä Suomenlahteen verrattuna”

    Tuosta puuttuu kuusi nollaa.

  11. Kiitos mainiosta debunkkauksesta. Minua ihmetyttää edelleen, miten täydellisen kritiikittömästi sinänsä fiksut ihmiset saattavat suhtautua ydinvoimavastaisten tahojen tarjoamaan ”informaatioon.”

    Lisäisin lähinnä sen, että kesium- ja strontiumpäästöille on olemassa ennakkotapaus: Tyynimeri oli vuoteen 1963 saakka merkittävä ilmakehässä tehtyjen ydinkokeiden koealue. Näissä kokeissa vapautui kumpiakin aineita useita kertaluokkia enemmän kuin Fukushimasta on nyt vapautunut tai uskotaan voivan meriveteen vapautua. (Tällä hetkellähän käsittääkseni on niin, että edes voimalan edustalla olevassa suljetussa satama-altaassa ei ole mitattu kohonneita kesium- tai strontium-pitoisuuksia, eikä merivedessä altaan ulkopuolella ole havaittu mitään poikkeavaa.)

    En kuitenkaan ole tietoinen yhdestäkään vertaisarvioidusta tutkimuksesta, jossa ydinkokeiden päästöt meriekosysteemiin olisi yhdistetty yhteenkään haittaan tai sairauteen. Tälläisiä ei ainakaan heti tiennyt myöskään Greenpeacen energiavastaava, kun asiaa kysyin. Eipä sillä, Greenpeacella ei ole kyllä ollut esittää juuri mitään muutakaan tutkimusnäyttöä, jolla varsinaisesti puolusteltaisiin heidän käsitystään ydinvoimasta…

    Meripäästöistä tein infografiikan joskus itsekin, kun puhe oli huimista tritium-päästötasoista:

    http://jmkorhonen.net/2013/08/05/graph-of-the-week-fukushima-tritium-leak-in-context

  12. Haluaisiko nimimerkki ”Vittumitäpaskaapropagandaa” selventää meille, jotka eivät lue japania, mihin kohtaan raportissa hän viittaa?

    Osaamatta kieltä en uskalla lähteä tulkitsemaan kuvioita ja taulukkoja tarkemmin, mutta äkkiseltään katsottuna vaikuttaisi siltä, että enimmäkseen puhutaan vedestä, jonka aktiivisuus on alhaisempi kuin raportoitu enimmäisaktiivisuus 580 000 Bq/l (Esim. sivu 72.).

    Google translaten avulla selvisi, että sivun 63 kuviot näyttävät meriveden radioaktiivisuuden kehittymistä. Aluksi vuoto oli suuri, ja sittemmin veden aktiivisuus on vakiintunut alle 10 Bq/L. (Viimeinen kuvioon merkattu päivämäärä on H25.5.19, eli 19.5.2013).

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *