Portent-verkkomarkkinointiyrityksen toimitusjohtaja Ian Lurie kirjoittaa blogissaan hauskasti ja osuvasti samasta aiheesta, jota tässäkin blogissa on äskettäin käsitelty: infografiikaksi kutsutaan usein asioita, joilla on hyvin vähän tekemistä oikean infografiikan kanssa.
Kuinka tieto tehdään näkyväksi
Tässä on selvästi ”juopa” markkinoijien ja tieteilijöiden välillä – tilastonikkari hakee havainnollista ja visuaalista, toisinaan ehkä tylsää tapaa esittää dataa (http://pinterest.com/pin/27162403972548197/) ja markkinamies kertoo datalla mahdollisimman herkullisen, tai itseään hyödyttävän tarinan, jossa tosin data saattaa olla toisarvoista tai jäädä toisarvoiseen asemaan (https://www.risicum.fi/static/images/risicum_totuus_pikavipeista.jpg).
Parhaimmillaanhan molemmat puolet ovat edustettuina. (http://visual.ly/people-movin)
Ehkä se kertoo markkinoinnista jotain, että ko. maailmassa imaistaan vetävät termit hyötykäyttöön ja määritellään ne uusiksi (viitaten tuohon ”infografiikaksi kutsutaan usein asioita, joilla on hyvin vähän tekmistä oikea infografiikan kanssa” -kohtaan).
Infografiikankin kohdalla keskeistä on asiayhteys ja vastaanottajan motiivit. Esimerkiksi HS:ssa pari viikkoa sitten (tammikuussa 2015) ollut laaja infografiikka valtion budjetista oli asiasta kiinnostuneelle erittäin hyödyllinen ja havainnollistava. Olen myös kuullut kommentteja, että se oli sekava, eikä siihen jaksanut keskittyä. Voidaan kuitenkin kysyä kuinka niinkin laaja ja monisäikeinen kokonaisuus kuin valtion budjetti voidaan ylipäätään esittää hetkessä sisäistettäväksi.