Vihreiden hyvä gallup-kannatus ei välttämättä käänny eduskuntapaikoiksi

Eilisen iso uutinen Suomen politiikassa oli Ylen julkaisema kannatusmittaus, joka nosti vihreät jo maan toiseksi suosituimmaksi puolueeksi huimalla 17,6 prosentin kannatuksella. On monia hyviä syitä olettaa, että puolueen suosio tulee seuraavassa mittauksessa olemaan tätä pienempi, eikä mielipidemittaus kerro välttämättä paljoakaan lopullisesta vaalituloksesta – ei vähiten siksi, että seuraaviin eduskuntavaaleihin on aikaa vielä kaksi vuotta (mikäli sitä ennen ei jouduta ennenaikaisiin vaaleihin) . Tulos on silti niin poikkeuksellinen, että on herkullista leikitellä hetki mitä jos -tyyppisellä pohdiskelulla ja kysyä, miten näiden lukujen mukainen vaalitulos kääntyisi eduskuntapaikoiksi.

Missään maailman maassa puolueiden parlamenttiin saamien paikkojen määrä ei perustu täysin suoraan saatujen äänten määrään – siis niin, että vaikkapa 10 prosenttia äänistä kerännyt puolue saisi aina 10 prosenttia parlamenttipaikoista. Tähän on erilaisia syitä. Joissain maissa suurimpien puolueiden asemaa on tietoisesti pönkitetty äänikynnyksen tai vaalien voittajalle jaettavien ”bonuspaikkojen” muodossa. Myös halu turvata maan eri osien tasapuolinen edustus parlamentissa vaalipiirien avulla aiheuttaa tällaista epäsuhtaa ääni- ja paikkamäärien välille. Mm. angloamerikkalaisissa maissa yleisesti käytetty enemmistövaalitapa voi johtaa todella räikeisiinkin poikkeamiin suhteellisuudessa. Kansainvälisessä vertailussa Suomen vaalijärjestelmä on toteutuneiden vaalitulosten valossa kohtuullisen edustava, mutta esimerkiksi Tanskassa, Israelissa ja Uudessa-Seelannissa ääni- ja paikkamäärien suhteellisuus toteutuu vielä paremmin.

Laskin, miten Ylen mielipidemittauksen mukainen vaalitulos kääntyisi eduskuntapaikoiksi, jos kunkin puolueen saamat äänet jakautuisivat eri vaalipiireihin samassa suhteessa kuin vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. Tämä tarkoittaisi esimerkiksi, että vihreiden koko maassa saamista äänistä noin 27 % annettaisiin Helsingissä, kun taas RKP:n äänistä 35 % tulisi Vaasan vaalipiiristä. Lisäksi oletan yksinkertaisuuden vuoksi, että yksikään tällä hetkellä eduskunnan ulkopuolella oleva puolue ei saisi haalittua riittävästi ääniä yhdenkään ehdokkaan läpimenoon.

Lopputulos ei näytä optimaaliselta vihreiden kannalta, vaikka toki näillä luvuilla puolue olisi vaalien suurin voittaja. 17,6 % äänistä toisi vihreille vain 16,5 % paikoista, ja maan toiseksi suosituin puolue jäisi kansanedustajapaikoissa vasta neljännelle sijalle johtuen kannatuksen epäedullisesta jakautumisesta.

Vaalipiirijako näyttää näillä luvuilla suosivan erityisesti keskustaa ja SDP:tä, joista kumpikin haalisi selvästi ääniosuuttaan suuremman määrän kansanedustajapaikkoja. Myös kokoomuksen paikkamäärä on suhteellisesti suurempi kuin ääniosuus. Kaikki pienemmät puolueet saisivat taas hieman ääniosuuttaan pienemmän osuuden paikoista. (RKP:n hieman tutkimuksessa mitattua ääniosuutta suurempi edustajanpaikkojen määrä johtuu siitä, että Ahvenanmaa eli ole mukana mielipidemittauksessa. Maakunnan edustaja istuu kuitenkin perinteisesti aina RKP:n eduskuntaryhmässä, eli puolue saa tavallaan yhden lisäpaikan.)

Suurten ja pienten puolueiden suhteellinen menestys selittyy pitkälti suomalaisissa vaaleissa käytetyllä laskentatavalla, joka normaalisti suosii suuria puolueita – vihreiden suurella kannatuksella kellottama matala edustajanpaikkojen määrä on tässä mielessä hyvin poikkeuksellinen.

Alla vielä vaalipiirikohtaiset tulokset. Vaikka on epätodennäköistä, että lopullinen vaalitulos olisi kovin täsmällisesti lähellä Ylen eilisen mielipidemittauksen tulosta, on taulukosta silti helppo huomata, että viherjytkyn materialisoituminen vaatisi vihreiden tuloksen parantumista varsinkin suurten kaupunkien ulkopuolella.

 

Lisäys 18.8. klo 14:51: Sosiaalisen median puolella esitettiin hyvä kysymys: miltä tulos näyttäisi, jos eri puolueiden saamien äänten alueellinen jakautuminen muistuttaisi pikemminkin kuntavaalien 2017 kuin eduskuntavaalien 2015 tulosta. Alla oleva taulukko näyttää paikkaennusteen kunnallisvaalien tuloksen pohjalta. 

Tulos näyttää vihreiden kannalta paremmalta kuin ylempää löytyvä, eduskuntavaalien tulosta pohjana käyttävä ennuste. Keskusta ja SDP pärjäävät edelleen suhteellisesti paremmin, mutta asetelma on vihreille hieman vähemmän epäedullinen, ja näillä luvuilla vihreät nousisi eduskunnan kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi. Voidaan siis todeta, että vihreät on jo kevään kuntavaaleissa onnistunut levittämään kannatustaan maantieteellisesti laajemmalle alueelle viime eduskuntavaaleihin nähden. Jos suunta jatkuu samana, tämä lupaa hyvää vihreiden paikkamäärälle seuraavissa vaaleissa.

Muidenkin puolueiden paikkamäärissä on pieniä muutoksia. Erityisen mielenkiintoinen yksityiskohta on, että kristillisdemokraattien paikkamäärä putoaisi puoleen eduskuntavaaleihin pohjautuvaan skenaarioon verrattuna.