Informaatiomuotoilu.fi-blogi perustettiin viisi vuotta sitten kirjaprojektin kylkiäiseksi. Paljon on ehtinyt noina vuosina tapahtumaan ja niin kirja kuin blogikin ovat vuosien varrella muuttaneet muotoaan moneen otteeseen. Sivusto on viettänyt hiljaiseloa viimeiset 1,5 vuotta tekijöiden monista kiireistä johtuen, mutta suurimpana syynä on ollut juuri kirjan kirjoittaminen, joka on vienyt merkittävän osan suunnittelutyöltä ja opettamiselta yli jääneestä ajastamme.
Tänään on se päivä kun kirja on lopulta valmis ja painettu. Se sai lopulta nimekseen Tieto näkyväksi vuodesta 2012 asti järjestämämme seminaarin mukaan. Kustantajana on Aalto ARTS Books ja kirja on nyt myynnissä kustantajan verkkokaupassa. Jälleenmyyjille kirjaa saadaan ensi viikolla. Kirjan johdantoluku on vapaasti ladattavissa.
Nyt kun kirja on valmis, myös blogissa alkaa vähitellen tapahtua. Sivusto saa uuden ilmeen loppualkuvuodesta ja alamme jälleen tuottaa myös sisältöä siihen. Tästä myöhemmin lisää. Sitä odotellessa kuulumisiamme voi seurata mm. täällä:
Tiedon kuvallista esittämistä yleistajuisesti käsittelevä Tieto näkyväksi -seminaari järjestetään tänä syksynä kolmatta kertaa. Tapahtuma-ajankohta on torstai 18.9. Edelliset kaksi seminaaria (2012, 2013) olivat molemmat menestyksiä, keräten kumpikin n. 600 osallistujaa.
Tämän syksyn puhujiksi on kiinnitetty NASAn Earth Observatoryssa työskentelevä Robert Simmon, freelance-suunnittelija Stefanie Posavec sekä The Economist -lehden Graham Douglas. Lisää puhujia ja tarkempia tietoja tapahtumasta julkistetaan elokuussa.
Liput tapahtumaan ovat myynnissä nyt ja early bird -hinnat (–25 %) ovat voimassa heinäkuun loppuun. Opiskelijoille tapahtuma on ilmainen, mutta vaatii ilmoittautumisen lipunmyyntijärjestelmän kautta.
Tieto näkyväksi -seminaarimme järjestettiin 20.9. toisen kerran. Paikka oli jälleen Kauppakorkeakoulun suuri juhlasali. Kuten viime vuonna käyneet muistavat, ensimmäinen seminaari oli satelliittitapahtuma OKFestivalille, jossa osa järjestäjistä oli myös pitämässä ohjelmaa. Tämänvuotinen pidettiin itsenäisenä tapahtumana, joka järjestettiin Aallon ja sponsorien voimin. Osa viimevuotisista kävijöistämme saapui festivaalin lippuvaihtojärjestelyn kautta, ja muistan kesällä miettineeni, saammeko tällä kertaa vastaavasti yleisöä ilman suuremman tapahtuman tuomaa vetoa. Huoli oli turha, sillä tapahtuma myytiin loppuun.
Koska ohjelmaa oli kahdella kielellä, päätimme tänäkin vuonna jakaa tapahtuman aamu- ja iltapäivän osioihin, joista ensimmäinen oli suomeksi ja toinen englanniksi. Tapahtuman videotaltioinnista ja striimauksesta kiitämme Aleksi Mustosta, joka laittoi ohjelman nähtäväksi Bambuser-palveluun.
Kun vieraat olivat istuutuneet, seurasi avajaispuheenvuoro. John Nurmisen säätiön hallituksen puheenjohtaja, merenkulkuneuvos Juha Nurminen osoittautui todelliseksi asiantuntijaksi puheessaan karttojen ja visualisointien yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta. Esityksessä oli uutta ja kiinnostavaa tietoa kartografian historiaakin tunteville. Nykyajan esimerkki oli kuva Itämeren levätilanteesta, joka tekee selväksi ympäristöongelman laajuuden. Puhdas Itämeri -hankkeeseen voi tutustua projektin sivuilla.
Hannu Kyyriäinen on infografiikkaan erikoistunut graafinen suunnittelija. Hänen työnsä Suomen Kuvalehdessä on maamme mittapuulla poikkeuksellisen korkeatasoista ja monimuotoista. Hänen visualisointinsa Palestiinan aluemenetyksistä sijoittui pronssisijalle arvostetussa Malofiej-kilpailussa aiemmin tänä vuonna, ja esityksessään hän kävi läpi monia muitakin mielenkiintoisia töitään. Niihin voi perehtyä tarkemmin hänen Flickr-sivuillaan.
Kirsikka Vaajakallio esittelee haastatteluaineistoa
Kirsikka Vaajakallio on palvelumuotoilija, jonka työtapa on yhteissuunnittelu. Siihen kuuluu tuotteen tai palvelun varsinaisen käyttäjän mukaan ottaminen jo suunnitteluprosessin alkuvaiheissa. Saman tavan soisi yleistyvän myös tiedon esittämisessä, sillä kokeneinkin suunnittelija ei vain tule ajatelleeksi kaikkia yleisön tarpeita. Esityksessään Vaajakallio kertoi joistakin käyttämistään työskentelymenetelmistä, joista ehkä kiinnostavimpia olivat suunnittelupelit. Ne ovat tilanteeseen räätälöityjä seurapelejä, joiden avulla suunnitelutyöhön tottumattomat voivat jakaa ideoitaan helpommin.
Markku Mikkola-Roos on Suomen ympäristökeskuksen biodiversiteettiyksikön vanhempi tutkija, joka on erikoistunut lintujen suojeluun. Hänen puheenvuoronsa käsitteli tunnistusoppaita perinpohjaisella tavalla. Olin itse yllättynyt, kuinka vanhoja monet alan konventiot ovat. Historialliseen läpikäyntiin kuului tietenkin myös arvio nykytilanteesta. Siinä kävi ilmi, kuinka valokuvia käyttävillä oppailla on omat rajoituksensa piirrettyihin havainnekuviin verrattuna.
Tuomas Peltomäki kertoo verkostojen hienoudesta
Datajournalisti Tuomas Peltomäki esitteli puheenvuorossaan seikkaperäisesti suomalaista lobbausverkostoa esittävää visualisointityötään. Twitterissä esitystä luonnehdittiin stand-upiksi, ja siinä oli myös omasta mielestäni terävää ja mukaansatempaavaa huumoria. Työhön vaadittu datamäärä oli päätähuimaava ja sen käsittely vaati uusien työtapojen kehittämistä ja vanhojen soveltamista. Visualisointiin ja sen materiaaleihin voi tutustua Peltomäen verkkosivuilla.
Ohjelman viimeinen suomenkielinen puhuja oli valokuvaaja ja filosofian tohtori Leena Saraste. Hänen aiheensa koski valokuvan totuusarvoa ja sen mielikuvia muokkaavaa voimaa. Ajatus valokuvasta todisteena ja ilmaisuvälineenä on ristiriitainen ja siksi kiinnostava. Monet ajatukset ja lainaukset olivat provosoivia, kuten väittämä ”ihmiset haluavat tulla petetyiksi”. Näiden tukena oli mielenkiintoisia esimerkkejä ikonisista ja myös vähemmän tunnetuista valokuvista, joiden aihe ja ilmaisutapa olivat tarkkaan harkittuja. Kuvista ei näe, mitä on todella tapahtunut, sillä totuus ei löydy niistä itsestään.
Tauon jälkeen alkoi englanninkielinen osuus, jonka avasi Svenska Dagbladetin graafinen journalisti Thomas Molén. Hänen kuuluisin työnsä lienee Malofiej-kilpailussa pääpalkinnon saanut grafiikka euroviisujen äänestyskäyttäytymisestä. Molén on infografiikkanörtti ja ylpeä siitä. Esityksessä näkyi helposti nörttimäisten piirteiden etu hyvän infografiikan tekemisessä. Kun mielenkiinto syttyy helposti ja tekijällä on luontainen kyky syventyä sekä kiinnostusta teknologiaan, lopputulos on myös lukijalle syvempi ja mielenkiintoisempi.
Kim Rees
Ensimmäinen Keynote-puhujamme oli yhdysvaltalaisen Periscopic-suunnittelutoimiston perustaja Kim Rees. Toimisto on tunnettu visuaalisista datatarinoistaan, joita yritykset, järjestöt ja julkinen sektori tilaavat esittämään toimintaansa ja tavoitteitaan.
Periscopicin tunnuslause on do good with data. Töiden aiheet ovat yhteiskuntaan, terveyteen ja ympäristöön liittyviä ja ne herättävät voimakkaita tunteita. Etenkin asekuolemien takia varastetuista vuosista kertova esitys oli vähäeleisyydestään huolimatta (tai ehkä juuri sen takia) koskettava. Kerronnallisesta ja tunteita herättävästä puolestaan huolimatta hyvän visualisoinnin on pohjattava todellisuuteen, ja mieleenpainuvien esitysten vahvuus on niiden rehellisyydessä. Läpinäkyvä data tekee esittäjän haavoittuvaksi, mutta rakentaa luottamusta.
Lounastauko oli tänä vuonna erityisen pitkä, sillä sali piti antaa hetkeksi valmistujaistilaisuuden käyttöön. Toisaalta tämä oli hyväkin asia, sillä tiiviit esitykset herättivät ajatuksia ja niitä oli mukava sulatella muiden kävijöiden kanssa.
Ohjelma jatkui toisella keynote-puheenvuoroistamme, jonka piti espanjalainen Alberto Cairo. Hän on pitkän linjan graafinen journalisti ja valistaja, jonka kirja The Functional Art on luultavasti tämän hetken paras teos informaatiomuotoilun tekemisestä. Cairon esitys oli perusteellinen läpikäynti siitä, mitä todella laadukkaan visualisointityön tekeminen vaatii. Eräs hänen keskeisistä viesteistään on, että kuvallisen esityksen tekijä ei ole tietoa koristeleva käsityöläinen vaan sisältöön paneutuva viestinnän ammattilainen, jolla on journalistinen vastuu. Lukijan ymmärrys voi olla seurausta ainoastaan tekijän ymmärryksestä.
Graafisen journalistin työ on suuressa määrin myös ryhmätyötä muiden viestinnän tekijöiden sekä asiantuntijoiden kanssa. Tapausesimerkeissä tuli esille, kuinka asiantuntijan kuuleminen lisää uusia ulottuvuuksia ja syvyyttä esitykseen. Toivoisin, että meillä Suomessa annettaisiin useammin puitteet tehdä tällä tasolla datalöhtöistä kuvallista journalismia.
Päivän viimeinen puhuja oli alankomaalainen informaatiomuotoilija Frédérik Ruys. Cairon tavoin hän painotti ymmärryksestä syntyvän oivalluksen merkitystä työssään (lainaamallaan termillä infogasm). Ruys esitteli vaikuttavan ja työlään hankkeen Nederland van Boven (Alankomaat ilmasta), joka on televisioon tuotettu dokumenttisarja. Siinä yhdistetään taitavasti kuvattua ilmakuvaa huolellisesti tutkittuun informaatiomuotoiluun tavalla, joka antaa arkielämän ilmiöistä uuden kuvan. Visualisoinneissa esitettiin hälytysajoneuvojen liikettä päivän aikana ja valtamerialusten liikennettä Euroopan vilkkaimpaan satamaan. Kiehtovin esimerkki oli kuitenkin haikaran päivän aikana tekemä lentoreitti, jossa näkyy kuinka lintu käyttää ihmisen toimintaa ja rakennettua ympäristöä hyväkseen.
Hiottu lopputulos vaati runsaasti taustatyötä ja useita ideoita oli hylättävä, koska visualisointi ei sopinut välineen kerronnallisiin vaatimuksiin. Visualisointien tekijänä oli mielenkiintoista seurata, kuinka usean osa-alueen pallottelu nopean työprosessin aikana onnistui näinkin sujuvasti.
Haluamme kiittää kaikkia seminaarivieraitamme kiinnostuksestanne ja hyvistä kysymyksistä. Lisäksi kiitos kuuluu myös muille järjestelyssä auttaneille sekä sponsoreille. Oli jälleen haastavaa ja palkitsevaa suunnitella ohjelma, joka olisi yhtä monipuolinen kuin yleisömme.
Tieto näkyväksi -seminaari lähestyy kovaa kyytiä ja liputkin ovat menneet mukavaa tahtia kaupaksi. Opiskelijaliput ovat tätä kirjoittaessa melkein loppu, normaalihintaisia lippuja on sen sijaan vielä jonkin verran jäljellä.
Samalle päivälle osuneen kauppakorkeakoulun valmistujaistilaisuuden vuoksi joudumme muuttamaan seminaaripäivän ohjelmaa. Päivitetty ohjelma löytyy seminaarin omilta nettisivuilta.
Viime vuonna huippusuosion saavuttanut Tieto näkyväksi -seminaari saa jatkoa ensi syksynä, perjantaina 20.9. Ensimmäisiksi puhujiksi on kiinnitetty Miamin yliopiston infografiikan professori ja erinomaisen The Functional Art-kirjan kirjoittaja Alberto Cairo, Svenska Dagbladetin graafinen journalisti Thomas Molén, Suomen Kuvalehden palkittu Hannu Kyyriäinen ja lintujen tunnistuskuviin perehtynyt Suomen ympäristökeskuksen asiantuntija Markku Mikkola-Roos. Liput tapahtumaan ovat myynnissä nyt ja early bird -hinnat (–25 %) voimassa heinäkuun loppuun. Opiskelijoille tapahtuma on ilmainen, mutta vaatii ilmoittautumisen lipunmyyntijärjestelmän kautta.
Tieto näkyväksi -seminaarimme järjestettiin 17.9. Kauppakorkeakoulun juhlasalissa OKFestivalin satelliittitapahtumana. Yleisön kiinnostus ylitti kaikki odotuksemme ja vahvisti käsitystä, että tiedon kuvallinen esittäminen on ajankohtainen aihe monella alalla. Tärkein tavoitteemme oli saada muutkin kuin visuaalisten alojen ihmiset kiinnostumaan aiheesta, ja tässä onnistuimme mielestäni oikein hyvin.
Ohjelmaan kuului suomen- ja englanninkielisiä puheenvuoroja ja päivän puhujat jaettiin kielen mukaan etteivät suomea osaamattomat seminaarikävijät joutuisi seuraamaan esitystä kielellä, jota eivät osaa. Tapahtuman videotaltioinnista haluaisimme kiittää Infocrean Jarmo Lahtea. Seminaarivieras Kaisa Kyläkoski on Storify-palvelussa puolestaan koostanut kätevän yhteenvedon seminaarista, josta näkee yleisön kommenteja twitterissä ja muualla verkossa http://storify.com/K_KM_K/tieto-nakyvaksi.
Kun vieraat olivat kirjautuneet ja saaneet kahvia, Suomen Akatemian pääjohtaja Heikki Mannila toivotti kaikki tervetulleiksi. OKFestivalin hengessä puheenvuoro käsitteli tiedon käytettävyyttä yhteiskunnassa: julkinen tieto ei tosiaankaan kulu käytössä.
Ensimmäinen seminaaripuhe oli Paula Ahonen-Rainion Kun tiedolla on sijainti – kartan mahti ja sen rajat. Saimme kuulla eri valinnoista, joita karttaa laatiessa joutuu tekemään sekä karttojen uusista muodoista ja käyttökohteista. Jos jollakulla oli käsitys kartoista arvoneutraalina välineenä, mieli toivottavasti muuttui esityksen aikana.
Tapio Vapaasalo ja Terike Haapoja
Kuvataiteilija Terike Haapojan esityksessä nähtiin tiedon käyttämistä elämysten luomiseen. Hänen alaansa on joskus datataiteeksi kutsuttu ilmaisun muoto, jossa eri välineillä ja tekniikoilla tehdään koettavaksi sellaisia ilmiöitä, jotka ovat arkikokemuksessa näkymättömiä. Olimme seminaarin sivuilla kertoneet jo hänen Hiilipuu-hankkeestaan, mutta vieraita kiinnosti ehkä sitäkin enemmän Entropia-videoteos, jossa näkyy lämmön hiipuminen kuolleen hevosen ruhosta.
Eri EU-maita kuvaavat Chernoffin naamat Vehkalahden esityksessä.
Kimmo Vehkalahden esitys palasi informaatiomuotoilun yleisimmän raaka-aineen eli tilastojen pariin. Niinkin monimutkaista aihetta kuin maan talouden vointia voi esittää yhdellä kuvalla eri keinoin, joista oli esimerkkinä Chernoffin naamat. Vehkalahti on kokenut esiintyjä ja avasi hyvin aihetta maallikkoyleisöllekin.
Tilastojen ymmärtämisen jälkeen kuultiin sarjakuvataiteilija Ville Tietäväisen puhe, jossa hän kertoi tekemistään kerronnallisista valinnoista kuvituksissa ja sarjakuvissa. Tietäväinen on sarjakuvaihmiseksikin harvinaisen analyyttinen tekijä ja oli kiinnostavaa kuulla, miten hienovaraisimpien tyylivalintojen taustalla vaikuttivat monimutkaiset syyt. Esitystä ei ole videotaltioinnilla. Tuomas Siitosen puheenvuorossa nähtiin kahdet esimerkkitapaukset tiedon havainnollistamisesta. Ensimmäinen oli helsinkiläisille suunniteltu näyttely, jossa asukkaiden omista valinnoista johtuvia ilmastovaikutuksia visualisoitiin ymmärrettävällä tavalla: ostoskorilla, jossa jokaisen esineen tilavuus vastasi jokaisen kulutusvalinnan hiilidioksidipäästömäärää. Toinen hanke oli kirja, jonka tarkoitus oli rohkaista Selkämeren alueen kestävää kehitystä.
Stefania Passeran ja Helena Haapion selkeyttämistä käsittelevä esitys oli ensimmäinen englanninkielinen osa ohjelmaa. Heillä on kiinnostava ja kunnianhimoinen tavoite tehdä sopimukset helpommin ymmärrettäviksi osin visualisoinnin avulla. Sopimusten selkeyden puutteesta oli varoittava esimerkkitapaus, jossa yhdestä pilkusta seurasi kriittinen tulkintaero ja miljoonien hintainen oikeusjuttu. Aiheesta kirjoitti vieraamme Harri Juntunen blogissaan.
Rob Waller
Lounaan jälkeen Rob Waller jatkoi selkeämmän esittämisen teemaa keynote-puheessaan. Vaikka brittiläisen ja suomalaisen selkokielisyysliikkeen välillä on eroja, tavoitteet ovat samat. Ymmärrettävyys lisää yksilön valtaa omasta elämästään. Wallerin työstä voi lukea lisää Simplification Centren sivuilta. Yannick Assogban esitys koski myös inhimillistä aihetta. Hän esitteli kuvallista mikroblogihanketta, jossa visualisoitiin ihmisten jokapäiväisiä asioita kuten työntekoa, nukkumista ja mielialaa. Näistä avautuu tarinoita ja totuuksia ihmisten elämästä, joista tullaan tietoisiksi vasta kun niille annetaan muoto. Moritz Stefaner esitteli seuraavaksi kahta projektiaan, Emotoa ja dataruuanlaittoa. Emoto kartoitti Twitter-viestien pohjalta yleisön tunteita Lontoon olympialaisista. Eri aiheista syntyi tietokuvioita tuntemusten laadun mukaan. Ruuanlaittotyöpaja oli kokeileva tapa esittää dataa kulinaarisin keinoin. Raaka-aineilla on maistettavia suureita ja jatkumolle sijoitettavia ominaisuuksia kuten datallakin, ja työpajaan osallistuvat ihmiset yhdistelivät niitä koekeittiössä. Tästä syntyi esimerkiksi diagrammikiisseli ja kahdella muhennoskaaviolla toimiva datavertailu.
Farida Vis taustanaan Youtube-käyttäjien verkostoja.
Farida Vis oli myös käyttänyt Twitter-viestejä tutkimuksen aineistona. Hän oli seurannut Britannian mellakoiden käsittelyä ja keskustelun aiheiden muutoksia käyttäjien viesteissä. Visin mukaan datajournalismissa on hyvä ymmärtää laadullisen tiedon merkitys määrällisen lisäksi. Kuva ei itsessään puhu puolestaan vaan vaatii usein tarinan saadakseen rakennetta. Farida Visin luentokalvot löytyvät myös Slidesharesta: What do data visualisations want?
Viimeisenä esityksenä kuultiin Jer Thorpin keynote-puhe, jossa hän esitteli äärimmäisen vaikuttavia visualisointejaan (vaikutteina muun muassa Minority Report -elokuvan elekäyttöliittymä) ja kannusti ihmisiä ottamaan henkilökohtaisen datansa paremmin haltuun ympäristössä, jossa palveluntarjoajat ja laitevalmistajat keräävät sitä jatkuvasti.
Jer Thorp luennoi
Kiitämme kaikkia seminaarissa käyneitä sekä paikallaolosta että mielenkiintoisista kysymyksistä ja keskusteluista. Olitte loistava yleisö. Toisin kuin ehdin pelätä, tapahtuma pysyi jopa melko hyvin aikataulussa suuresta kävijämäärästä huolimatta, mistä kiitän avustajiamme.
Alla myös tilastotietoa seminaarikävijöistä. Tiedot on kerätty useista lähteistä ja niissä voi olla pieniä epätarkkuuksia. Seminaari-ilmoittautumisista suurin osa tuli Aallon eAge-ilmoittautumisjärjestelmän kautta, mutta tämän lisäksi ryhmäilmoittautumisia, kutsuvieraita sekä OKFestival-lippuvaihdon kautta tulleita ja viime hetken lisäyksiä, peruutuksia ja muutoksia tuli sen verran että numerot eivät liene aivan täsmällisen tarkkoja.
Ensi maanantain Tieto Näkyväksi -seminaarin suosio yllätti meidät täysin! Koko 650 lipun kapasiteetti on käytännössä loppuunmyyty. Jos olet tulossa seminaariin, kannattaa lukea mm. lounasjärjestelyistä tapahtuman omilta sivuilta. Samassa postauksessa tietoa myös videostreamista ja vihoviimeisestä mahdollisuudesta saada lippu jos sinulla on OKFestival-viikkopassi. Nähdään maanantaina!
Saimme vihdoin valmiiksi Tieto Näkyväksi -seminaarin ohjelmiston ja tarkan aikataulun. Uusia puhujia ovat kuvataiteilija Terike Haapoja sekä informaatiomuotoilija/tutkija Stefania Passera ja juristi/tutkija Helena Haapio. Jos ei vielä ole lippua niin nyt viimeistään kannattaa hankkia! :)
